Nykymusiikki
Nykymusiikki
Perinteinen joiku on säilyttänyt elinvoimaisuutensa Saamenmaalla. Sen esitystilanteissa ja merkityksissä on kuitenkin tapahtunut suuria muutoksia. Aiemmin joiun kuulijakunnan muodostivat pääosin saamelaisyhteisön jäsenet, mutta nykyisin perinteistä joikua esitetään estraditaiteenakin. Samalla on yleistynyt joiun käyttö muiden musiikkilajien mausteena. Saamelaismuusikot yhdistävät joikua jazziin, orkesterimusiikkiin, musikaaliin ja niin edelleen. Nykypäivän saamelaismusiikkia onkin kaikki saamelaismuusikoiden tuottama musiikki tyylilajiin katsomatta. Perinteistä joikua hyödyntävällä nykymusiikilla on kuitenkin tässä kirjossa erityinen merkitys. Sen uranuurtaja on ollut Nils-Aslak Valkeapää, joka julkaisi ensimmäisenä soitinsäestettyjä pohjoissaamelaisia joikuja sisältävän kokoelman Joikuja Otavan kirjallisella äänilevyllä vuonna 1968 (OT-LP 50). Osin tämän äänitteen ansiosta joiku koki uudestisyntymisen, alkoi vapautua saamastaan leimasta syntinä ja nousta uuden saamelaisen identiteetin symboliksi. Samoihin aikoihin aloittanut Suomen saamelaisradio soitti joikumusiikkia ohjelmistossaan.
Valkeapään innoittamana syntyi 1970-luvulla perinteistä joikua suosivien saamelaistaiteilijoiden rinnalle myös joikua hyödyntäviä yhtyeitä, kuten Dædnugádde Nuorat (Tenonrannan nuoret). Se toi musiikkiinsa uusia elementtejä ja kiinnitti sanoituksissa huomiota ajankohtaisiin saamelaispoliittisiin aiheisiin. Sen jälkeen ilmaantuivat Máze nieiddat (Masin tytöt) ja Ailu Gaupin Ivnniiguin -yhtyeet.
Nils-Aslak Valkeapään merkitys saamelaismusiikin kehitykseen ei jäänyt vain Joikuja-kokoelman antamaan alkusysäykseen. Hän julkaisi muiden joikaajien kanssa levyjä, joissa yhdisteltiin useita musiikkilajeja perinteiseen saamelaismusiikkiin (esim. Vuoi, Biret-Máret, vuoi!). Yhteistyö Seppo Paroni Paakkunaisen kanssa synnytti LP:t Sámi eadnan duoddariid 1978, Davás ja geassai 1982 ja Sápmi, vuoi Sápmi! 1982 sekä kokoelman Sápmi lottážan 1-2 (Saamenmaa lintuseni), jossa luonnonäänien ja musiikillisten äänikuvien kautta luodaan saamelaista maailmankuvaa.
Maailman tietoisuuteen saamelaismusiikin nosti karasjokelainen Mari Boine. Hänen muusikonuransa kattaa lastenlauluja (Suga, suga su), saamelaispoliittisesti valveutuneita lauluja ja joiun äänimaailmaa hyödyntävää maailmanmusiikkia. Kokoelmia on ilmestynyt lukuisia: esikoislevy Jaskatvuođa maŋŋá (Hiljaisuuden jälkeen) ilmestyi 1985. Varsinainen läpimurto oli levy Gula gula (Kuule kuule) vuonna 1989. Sen jälkeen ovat ilmestyneet mm. levyt Goaskinviellja (Kotkaveli) 1993 ja Leahkastin (Avaus) 1994.
Suomessa tunnetuimmat saamelaismuusikot ovat Enontekiöltä lähtenyt Wimme (Johan Vilhelm) Saari ja Angelit, Tuuni ja Ursula Länsmanin duo Inarin Angelista. Angelit, silloin vielä Angelin tytöt, teki ensilevynsä Dolla (tuli) 1992. Sillä mukana oli Ulla Pirttijärvi, joka on sittemmin tehnyt myös soololevyjä joikaajana. Dolla-albumi sisältää tyttöjen omia sävellyksiä ja perinteisiä joikusävelmiä, jotka on sovitettu maailmanmusiikiksi. Sittemmin levyjä on ilmestynyt useita. Angelit ovat tehneet myös yhteistyötä heavy-yhtye Waltarin kanssa.
Wimme Saaren muusikonuran alkusysäyksen lienee antanut tutustuminen Yleisradion äänitarkkailijana perinnekeräelmiin, joista hän löysi myös sukulaisiltaan koottuja joikutallenteita. Wimme on kehittänyt joiun äänimaailmaa musiikissaan improvisatorisempaan suuntaan. Estradimuusikkona hän on toiminut Tallari-, Pohjantahti ja Hedningarna-yhtyeiden vokalistina. Varsinainen kehityskaari kohti itsenäistä soolouraa lähti kuitenkin yhteistyöstä saksofonisti Tapani Rinteen RinneRadio -yhtyeen kanssa. Hän teki sen kanssa kolme levyä, joista mainittakoon Joik vuodelta 1993. Debyyttisoololevyllään Wimme Wimme Saari ansaitsi vuoden kansanmuusikon tittelin vuonna 1995. Senjälkeen hän on julkaissut levyt Gierran (Lumous) 1997 ja Cugu (Pentu) 2000.
Saamelaismusiikin kirjoon kuuluvat myös tunnettuja tangoja, kuten Satumaan sisältävä Eero Maggan levy Beaivvášeana (Aurinkomaa) vuodelta 1995 ja Tiina Aikion levy Sápmi váimmus - Lappi Sydämessä. Myös lemmenjokiset Liisa ja Olavi Jomppanen ovat levyttäneet joikusävelmiä sisältävän levyn 1980. Sen taustoitti Taisto Wesslin.
Eteläsaamelaisista muusikoista sikäläistä musiikkiperintöä on hyödyntänyt Frode Fjellheim Trans Joik Ensamblessa. Itäsaamelaista musiikkia ei ole vielä käytetty saamelaisessa nykymusiikissa vastaavassa laajuudessa, kuin muiden alueiden musiikkeja, vaikka Nils-Aslak Valkeapään äänitteillä kuullaankin myös näytteitä leu'ddista Jaakko Gauriloffin esittämänä.
Äänitteitä
vuolle-äänitteitä:Jojk 1-14, SR Records RELP 1029.
JOJK - Vuolle - Luohti, Ájtte, Jokkmokk
Jojk - samisk folkmusik, SR Records SRLP 1274
luohti-äänitteitä:
Joikuja, Otavan kirjallinen äänilevy OT-LP 50, Nils-Aslak Valkeapää
Ean Maššan, authentic Sámi songs from Buolbmát district, Aslak A. Somby & Karen Somby, DAT LP 1
Lappish joik songs from northern Norway LP, Ethnic Folkways library FE 4007
Juoigamat, Finnlevy SFLP 8531
De čabba niegut runiidit, Åsa Blind, Jaakko Gauriloff ja Nils-Aslak Valkeapää, HILP 111
Duvva, Áilen Niga Elle ja Áillohaš, HILP 112
Sápmi, vuoi Sápmi! Ailu A. Gaup ja Nils Aslak Valkeapää, Indigenous Records IFLP-6
Máze nieiddat, Jårgaleaddji JLP 202
Dædnugádde nuorat Dænugáddis, Jårgaleddji Å/S JLP 101
Mahkarávju, Juhan Anders Baer DATCD
Bávttajohka, Dagny Biti Green, DATCD-26
Guovssu, Juhan Anders Baer DATCD-27
Wimme, Wimme Saari, RockAdillo, ZENCD 2043
Gierran, Wimme Saari, RockAdillo, ZENCD 2055
Cugu, Wimme Saari RockAdillo, ZENCD2067 <P> merisaamelainen joiku:
Várjatvuonna, Johan Andersen ja Olav Dikkanen <P> leu'dd ja luvvt -äänitteitä:
Sueˊnnˊjel leuˊdd - Traditional songs of Sami people. Indigenous Reckords IRLP 2.
Saamskie pesni, Malodija C32-17419-20 LP (1982)
Narodnaja muzika Saamov, Melodija C9025923000 LP (1987)
Saamirahvalaule, Forte 5P02-0003 LP (1992)
Narodnoskisevera, Melodija 19759007 LP
Music of northern lights (2-LP), Melodija 30129001
Sisällysluettelo: Taiteet
Modern music
The traditional chant (juoiggus) has continued to thrive in those regions that are inhabited by the Saami. However, big changes have taken place both in its significance and in the way it is performed. Earlier the audience was mainly comprised of members of the Saami community, but today the traditional juoiggus is also performed as a kind of popular entertainment. And at the same time it has become increasingly used as an exotic element in other kinds of music. Saami musicians have introduced it into jazz, orchestral music, musical plays and so on. Today Saami music comprises all forms of music performed by Saami musicians irrespective of its style. However, contemporary music that has used the traditional Saami chant is of particular importance within this spectrum. Its pioneer was Nils-Aslak Valkeapää, who was the first artist to publish an album of recordings that included North Saami chants with an instrumental backing. The album, called Joikuja, was issued on a literary record label by Otava (OT-LP 50) in 1968. Partly thanks to this record, the traditional Saami chant enjoyed a renaissance and became a symbol of the new Saami identity. And in Finland, Saami Radio, which had begun to operate about that time, played juoiggus in its programmes.
Inspired by Valkeapää, groups that used chanting in their music grew up alongside traditional Saami juoiggus artists. One of these, Dædnugádde Nuorat, experimented with new elements in their music and in their lyrics drew attention to current Saami political issues. It was followed by groups like Máze nieddat and Ailu Gapuin s Ivnniiguin.
However, the importance of Nils-Aslak Valkeapää for the development of Saami music went beyond the initial inspiration provided by his Joikuja album. Together with other juoiggus artists, he made records like Vuoi, Biret-Máret, vuoi that combined several other genres of music with traditional Saami music. His collaboration with Seppo Paroni Paakkunainen created the albums Sámi eadnam duoddariid [The Fells of Saami] in 1978, Davás ja geassi [To the North and summer] and Sápmi, vuoi Sápmi! in 1982 and the double album Sápmi lottažan 1 2 [Sápmi my bird], in which the sounds of nature and those of music combine to express a Saami view of the world.
Saami vocal music was brought to the attention of the world by Mari Boine from Karasjok in Norway. Her repertoire ranges from children s songs (Suga, suga su [Lullaby song]) through songs that take a stand on Saami political issues to international music enriched by juoiggus chanting. Numerous albums by her have appeared: her début record Jaskatvuođa máŋŋá [After the Silence] came out in 1985, but her real breakthrough came with Gula gula [Listen, Listen] in 1989. Since then she has made albums like Goaskinvjellja [Eagle Brother](1993) and Leahkastin [I Opened] (1994).
In Finland the best known Saami artists are Wimme (Johan Wilhelm) Saari from Enontekiö and the duo Angelit, made up by Tuuni and Ursula Länsman from Angeli in the municipality of Inari. Angelit, then called Angelin tytöt [The Girls of Angeli] made their first record Dolla [The Fire] in 1992. Ulla Pirttijärvi, who was then a member of the group, has since made solo albums performing juoiggus. The Dolla album contains the girls own compositions as well as traditional juoiggus chants adapted to international styles of music. Angelit has made several other records since then, and they have collaborated with the heavy rock band Waltari.
Wimme Saari probably got the initial impulse for his musical career when as a sound controller for the Finnish Broadcasting Company he discovered recordings of juoiggus made by his own relatives in the company s collections of traditional music. Wimme has developed the range of juoiggus in his music by increasing the element of improvisation. He has been a vocalist in groups like Tallari, Pohjantahti and Hedningarna. His development into an independent solo artist began from his collaboration with the RinneRadio group led by the saxophone player, Tapani Rinne. He made three records with this group, including Joik in 1993. His début solo album Wimme earned him the title of Folk Musician of the Year in 1995. Since then he has brought out Gierran [Spell] in 1997 and Cugu [Whelp] in 2000.
The spectrum of Saami music also includes tango songs. These feature in Eero Magga s album Beaivváš eana [Land of the Sun] issued in 1955 and Tiina Aikio s Sámi váimmus [Lapland in My Heart]. Liisa and Olavi Jomppanen of Lemmenjoki have also made a record containing juoiggus chants in 1980.
The South Saami musical tradition has been exploited by the group Frode Fjellheim Trans Joik Ensamble. East Saami vocal music has not yet been used in modern Saami music to the same extent as that of other regions, although Nils-Aslak Valkeapää s records do contain some examples of leuˊdd singing performed by Jaakko Gauriloff.
