Valkeapää, Nils Aslak
Valkeapää, Nils Aslak
Nils Aslak Valkeapää (1943-2001) oli kirjailija, kuvataiteilija ja muusikko.
Nils Aslak Valkeapää on merkittävin saamelaistaiteilija. Áillohaš, niin kuin hänen saamenkielinen nimensä kuuluu, oli monipuolinen taiteilijapersoona, kirjailija, kuvataiteilija ja joikumusiikin tekijä ja esittäjä.
Áillohaš ei ollut vain taiteilija; hän oli aktiivisesti mukana erilaisissa alkuperäiskansojen kokouksissa ja tapahtumissa. Hän osallistui 1975 Port Albernissa pidettyyn ensimmäiseen kansainväliseen alkuperäiskansojen maailmankonferenssiin. Saamelaisten järjestämissä suurissa musiikkifestivaaleissa, kuten Davvi Šuvvassa hänellä on ollut keskeinen asema esiintyjänä ja organisoijana.
Áillohaš julkaisi 1974 ensimmäisen runokirjansa Giđa ijat čuovgadat (Kevään yöt niin valoisat). Seuraavat runokirjat Lávlo vizar biello-cizáš (Laula viserrä sinirinta) 1976 ja Ádjaga silbasuonat (Puron hopeasuonet) 1981 yhdessä ensimmäisen kirjan ilmestyivät 1986 runokirjatrilogiana Ruoktu váimmus. Runokokoelma Beaivi, áhčážan (Päivä, isäseni) ilmestyi 1988. Áillohaš aloitti kuitenkin kirjailijauransa suomenkielisellä pamfletilla Terveisiä Lapista (1971).
Pohjoismaiden kirjallisuuden palkinnon ehdokkaana hän oli ensimmäisen kerran 1988 teoksellaan Ruoktu váimmus (Koti sydämessä) ja myöhemmin 1990 ja 1991 kirjallaan Beaivi, áhčážan, jolle palkinto myönnettiin 1991. Kuvan ja musiikin tärkeyden Áillohaš tuo esille myös runoissaan. Useimmat runokirjat ovat monitaiteellisia teoksia. Beaivi, áhčážan on myös kuvakirja, runovalokuvakirja, joka sisältää myös musiikillisia elementtejä. Beaivi, áhčážan -teosta tekijä kutsuu saamelaisten perhealbumiksi. Muilla kielillä julkaistut käännökset ovat tekijän mukaan vain alkuperäisen liitteitä, joihin ei voida sisällyttää valokuvia. Saamen kielen luontoon ja saamelaiselinkeinoihin liittyvää omaperäistä ja rikasta sanastoa on ollut vaikea kääntää kokonaan muille kielille. Hänen runojensa, joikujensa ja kuvataiteensa elementtien perusta on lähtöisin luonnosta. Runojen kuvat ovat realistisia ja konkreettisia ilman eksotiikkaa ja romantiikkaa.
Saamelaisten ensimmäisessä suuressa elokuvassa Ofelaš Áillohaš näytteli siida-yhteisön isäntää. Hän on myös tehnyt musiikin elokuvaan.
Tuotanto:
Pamfletti:
| Terveisiä Lapista | 1971 |
Runokirjat:
| Giđa ijat čuovgadat | 1974 |
| Lávllo vizár biellocizáš | 1976 |
| Ádjaga silbasuonat | 1981 |
| Ruoktu váimmus | 1985 |
| Beaivi, áhčážan | 1988 |
| Nu guhkkin dat mii lahka/Så fjernt dat näre | 1994 |
| Jus gazzebiehtár bohkosivččii | 1996 |
| Girddán, seivvodan | 1999 |
| Eana, eannážan | 2001 |
Biografia/Toimittaja:
| Paulus Utsi: Don čanat mu alccesat | 1992 |
| Boares nauti Johan Turi | 1994 |
| Illu! Joy! Radost! | 1995 |
| Paulus Utsi: Don čanat mu alccesat | 1992 |
| Eana, eannážan |
LP, CD-levyt:
| Joikuja | 1968 |
| Juoigamat | 1973 |
| Vuoi Biret-Maaret, vuoi | 1974 |
| De čabba niegut runiidit | 1976 |
| Duvva, Áilen Niga Elle ja Áillohaš | 1976 |
| Sámi eatnan duoddariid | 1978 |
| Sápmi, vuoi Sápmi! | 1982 |
| Davás ja geassái | 1982 |
| Beaivi, áhčásan | 1988 |
| Eanan, eallima eadni | 1990 |
| Sápmi lottážán | 1991 |
| Beaivi, áhčážan | 1992 |
| Sámi luondu , gollerisku | 1992 |
| Goase dušše / SR / | 1992 |
| Dálveleaikkat/Wintergames | 1994 |
| The Magic of Sámi Yoik | 1998 |
Näytelmät:
| Oulu, Suomi | 1973 |
| Rovaniemi, Suomi | 1975 |
| Harstad, Norja | 1991 |
| Torshavn, Farsaaret | 1992 |
| Kööpenhamina, Tanska | 1992 |
Filmit:
| Ofelaš (The Pathfinder, regi Nils Gaup) - as "siidda isid" - musiikki (1/3) | 1986-87 |
| Solen sønn og månens datter (regi Sølve Skagen) - as "Agimiela Qilu", noaidi, shaman, - music (yoiks) (NRK/TV film, 4x 1h., ready 1993) | 1991-92 |
Valkeapää, Nils Aslak (engl. ver.)
