| TekstiThis property is a special property in this wiki.
|
<P align="justify"> Perinteinen [[Jo … <P align="justify"> Perinteinen [[Joiku|joiku]] on säilyttänyt elinvoimaisuutensa Saamenmaalla. Sen esitystilanteissa ja merkityksissä on kuitenkin tapahtunut suuria muutoksia. Aiemmin joiun kuulijakunnan muodostivat pääosin saamelaisyhteisön jäsenet, mutta nykyisin perinteistä joikua esitetään estraditaiteenakin. Samalla on yleistynyt joiun käyttö muiden musiikkilajien mausteena. Saamelaismuusikot yhdistävät joikua jazziin, orkesterimusiikkiin, musikaaliin ja niin edelleen. Nykypäivän saamelaismusiikkia onkin kaikki saamelaismuusikoiden tuottama musiikki tyylilajiin katsomatta. Perinteistä joikua hyödyntävällä nykymusiikilla on kuitenkin tässä kirjossa erityinen merkitys. Sen uranuurtaja on ollut Nils-Aslak [[Valkeapää, Nils Aslak|Valkeapää]], joka julkaisi ensimmäisenä soitinsäestettyjä pohjoissaamelaisia joikuja sisältävän kokoelman [[Joiku|Joikuja]] Otavan kirjallisella äänilevyllä vuonna 1968 (OT-LP 50). Osin tämän äänitteen ansiosta joiku koki uudestisyntymisen, alkoi vapautua saamastaan leimasta syntinä ja nousta uuden saamelaisen identiteetin symboliksi. Samoihin aikoihin aloittanut Suomen saamelaisradio soitti joikumusiikkia ohjelmistossaan. </P>
<P align="justify"> Valkeapään innoittamana syntyi 1970-luvulla perinteistä joikua suosivien saamelaistaiteilijoiden rinnalle myös joikua hyödyntäviä yhtyeitä, kuten <i>Dædnugádde Nuorat</i> (Tenonrannan nuoret). Se toi musiikkiinsa uusia elementtejä ja kiinnitti sanoituksissa huomiota ajankohtaisiin saamelaispoliittisiin aiheisiin. Sen jälkeen ilmaantuivat <i>Máze nieiddat</i> (Masin tytöt) ja Ailu Gaupin <i>Ivnniiguin</i> -yhtyeet. </P>
<P align="justify"> Nils-Aslak Valkeapään merkitys saamelaismusiikin kehitykseen ei jäänyt vain Joikuja-kokoelman antamaan alkusysäykseen. Hän julkaisi muiden joikaajien kanssa levyjä, joissa yhdisteltiin useita musiikkilajeja perinteiseen saamelaismusiikkiin (esim. Vuoi, Biret-Máret, vuoi!). Yhteistyö Seppo Paroni Paakkunaisen kanssa synnytti LP:t Sámi eadnan duoddariid 1978, Davás ja geassai 1982 ja Sápmi, vuoi Sápmi! 1982 sekä kokoelman Sápmi lottážan 1-2 (Saamenmaa lintuseni), jossa luonnonäänien ja musiikillisten äänikuvien kautta luodaan saamelaista maailmankuvaa. </P>
<P align="justify"> Maailman tietoisuuteen saamelaismusiikin nosti karasjokelainen <i>Mari Boine</i>. Hänen muusikonuransa kattaa lastenlauluja (Suga, suga su), saamelaispoliittisesti valveutuneita lauluja ja joiun äänimaailmaa hyödyntävää maailmanmusiikkia. Kokoelmia on ilmestynyt lukuisia: esikoislevy Jaskatvuođa maŋŋá (Hiljaisuuden jälkeen) ilmestyi 1985. Varsinainen läpimurto oli levy Gula gula (Kuule kuule) vuonna 1989. Sen jälkeen ovat ilmestyneet mm. levyt Goaskinviellja (Kotkaveli) 1993 ja Leahkastin (Avaus) 1994. </P> <P align="justify"> Suomessa tunnetuimmat saamelaismuusikot ovat Enontekiöltä lähtenyt <i>Wimme</i> (Johan Vilhelm) <i>Saari</i> ja <i>Angelit</i>, Tuuni ja Ursula Länsmanin duo Inarin Angelista. Angelit, silloin vielä <i>Angelin tytöt</i>, teki ensilevynsä Dolla (tuli) 1992. Sillä mukana oli <i>Ulla Pirttijärvi</i>, joka on sittemmin tehnyt myös soololevyjä joikaajana. Dolla-albumi sisältää tyttöjen omia sävellyksiä ja perinteisiä joikusävelmiä, jotka on sovitettu maailmanmusiikiksi. Sittemmin levyjä on ilmestynyt useita. Angelit ovat tehneet myös yhteistyötä heavy-yhtye Waltarin kanssa. </P> <P align="justify"> Wimme Saaren muusikonuran alkusysäyksen lienee antanut tutustuminen Yleisradion äänitarkkailijana perinnekeräelmiin, joista hän löysi myös sukulaisiltaan koottuja joikutallenteita. Wimme on kehittänyt joiun äänimaailmaa musiikissaan improvisatorisempaan suuntaan. Estradimuusikkona hän on toiminut Tallari-, Pohjantahti ja Hedningarna-yhtyeiden vokalistina. Varsinainen kehityskaari kohti itsenäistä soolouraa lähti kuitenkin yhteistyöstä saksofonisti Tapani Rinteen RinneRadio -yhtyeen kanssa. Hän teki sen kanssa kolme levyä, joista mainittakoon Joik vuodelta 1993. Debyyttisoololevyllään Wimme Wimme Saari ansaitsi vuoden kansanmuusikon tittelin vuonna 1995. Senjälkeen hän on julkaissut levyt Gierran (Lumous) 1997 ja Cugu (Pentu) 2000. </P>
<P align="justify"> Saamelaismusiikin kirjoon kuuluvat myös tunnettuja tangoja, kuten Satumaan sisältävä <i>Eero Maggan</i> levy Beaivvášeana (Aurinkomaa) vuodelta 1995 ja <i>Tiina Aikion</i> levy Sápmi váimmus - Lappi Sydämessä. Myös lemmenjokiset <i>Liisa ja Olavi Jomppanen</i> ovat levyttäneet joikusävelmiä sisältävän levyn 1980. Sen taustoitti Taisto Wesslin. </P>
<P align="justify"> Eteläsaamelaisista muusikoista sikäläistä musiikkiperintöä on hyödyntänyt Frode Fjellheim <i>Trans Joik Ensamblessa</i>. Itäsaamelaista musiikkia ei ole vielä käytetty saamelaisessa nykymusiikissa vastaavassa laajuudessa, kuin muiden alueiden musiikkeja, vaikka Nils-Aslak Valkeapään äänitteillä kuullaankin myös näytteitä <i>leu'dd</i>ista <i>Jaakko Gauriloffin</i> esittämänä. </P>
<P> <b>Äänitteitä</b> </P> <i>vuolle</i>-äänitteitä:<BR> <i>Jojk 1-14</i>, SR Records RELP 1029.<BR> <i>JOJK - Vuolle - Luohti</i>, Ájtte, Jokkmokk<BR> <i>Jojk - samisk folkmusik</i>, SR Records SRLP 1274 <P> <i>luohti</i>-äänitteitä:<BR> <i>Joikuja</i>, Otavan kirjallinen äänilevy OT-LP 50, Nils-Aslak Valkeapää<BR> <i>Ean Maššan</i>, authentic Sámi songs from Buolbmát district, Aslak A. Somby & Karen Somby, DAT LP 1<BR> <i>Lappish joik songs from northern Norway</i> LP, Ethnic Folkways library FE 4007<BR> <i>Juoigamat</i>, Finnlevy SFLP 8531<BR> <i>De čabba niegut runiidit</i>, Åsa Blind, Jaakko Gauriloff ja Nils-Aslak Valkeapää, HILP 111<BR> <i>Duvva, Áilen Niga Elle ja Áillohaš</i>, HILP 112<BR> <i>Sápmi, vuoi Sápmi!</i> Ailu A. Gaup ja Nils Aslak Valkeapää, Indigenous Records IFLP-6<BR> <i>Máze nieiddat</i>, Jårgaleaddji JLP 202<BR> <i>Dædnugádde nuorat Dænugáddis</i>, Jårgaleddji Å/S JLP 101<BR> <i>Mahkarávju</i>, Juhan Anders Baer DATCD<BR> <i>Bávttajohka</i>, Dagny Biti Green, DATCD-26<BR> <i>Guovssu</i>, Juhan Anders Baer DATCD-27<BR> <i>Wimme</i>, Wimme Saari, RockAdillo, ZENCD 2043<BR> <i>Gierran</i>, Wimme Saari, RockAdillo, ZENCD 2055<BR> <i>Cugu</i>, Wimme Saari RockAdillo, ZENCD2067 <P> <i>merisaamelainen joiku</i>:<BR> <i>Várjatvuonna</i>, Johan Andersen ja Olav Dikkanen <P> <i>leu'dd ja luvvt</i> -äänitteitä:<BR> <i>Sueˊnnˊjel leuˊdd</i> - Traditional songs of Sami people. Indigenous Reckords IRLP 2.<BR> <i>Saamskie pesni</i>, Malodija C32-17419-20 LP (1982)<BR> <i>Narodnaja muzika Saamov</i>, Melodija C9025923000 LP (1987)<BR> <i>Saamirahvalaule</i>, Forte 5P02-0003 LP (1992)<BR> <i>Narodnoskisevera</i>, Melodija 19759007 LP<BR> <i>Music of northern lights</i> (2-LP), Melodija 30129001</P><BR>
[[Sisällysluettelo: Taiteet|Sisällysluettelo: Taiteet]]<BR><BR>lysluettelo: Taiteet]]<BR><BR> +
|
