Keraaminen historia
Keraaminen historia
Keramiikkaa alettiin valmistaa noin 0000 eKr Lähi-Idässä. Keramiikkaa valmistavia maatalousyhteisöjä siirtyi Balkanille noin 7000 eKr. ja edelleen Keski-Eurooppaan noin 5500 eKr. Noin 4700 eKr Tanskan ja eteläisimmän Ruotsin mesoliittisen (mesolitikum) Ertebøllen kulttuurin pyyntiyhteisöt omaksuivat keramiikan valmistuksen. Noin 3900 eKr suppilopikarikulttuurin keramiikkaa valmistavia maatalousyhteisöjä siirtyi Keski-Ruotsiin tammisekametsän pohjoisrajalle saakka (noin 60°N). Tämän pohjoispuolella olevat pyyntiyhteisöt eivät omaksuneet keramiikkaa vielä 2000 vuoteen.
Balkanin taholta keramiikan käyttö omaksuttiin myös Itä-Euroopan länsiosan pyyntiyhteisöjen keskuuteen. Keski-Venäjän pyyntiyhteisöt omaksuivat keramiikan jo noin 6000 eKr, mutta lähtökohta ei ole toistaiseksi selvillä. Keski-Venäjältä käsin Äänisen pyyntiyhteisöt omaksuivat keramiikan yli 500 vuotta myöhemmin ja noin 5000 mennessä eKr itäisen Fennoskandian eteläpuolisko (noin 65°N saakka) ja noin 4500 eKr myös pohjoispuolisko oli omaksunut keramiikan Perämereltä Varanginvuonoon kulkevaan rajavyöhykkeeseen saakka, jonka länsipuolella keramiikkaa ei omaksuttu vielä 2600 vuoteen. Pian keramiikaton alue lisäksi laajeni itään päin käsittämään Suomen Lapin ja Murmanskin alueen länsipuoliskon napapiiriä myöten etelässä.
Myöhemmin Keski-Venäjältä kohdistui itäiseen Fennoskandiaan useita eri keramiikkatyyppien luonnehtimia vaikutusaaltoja, jotka kaikki kohtasivat pohjoisrajan napapiirin vaiheilla: kampakuoppakeraaminen (tyypillinen kampakeramiikka eli Ka2 noin 3900eKr), volosovolainen (Kierikki noin 3600 eKr, Pöljä-Jysmä noin 3100 eKr) ja tekstiilikeraaminen (noin 1900 eKr). Viimeksi mainitun ilmaantuminen merkitsi vanhemman metallikauden alkua, jolloin myös paikallinen asbestikeramiikka uudistui (Palajguba2). Noin 1000 eKr syntyi uusia keramiikkatyyppejä (Anttila, Luukonsaari, Sirnihta), joita valmistettiin asbesti- ja talkki- tai kiillesekoitteisesta savimassasta. Itäisessä Fennoskandiassa keramiikan valmistus paikallisyhteisöissä lakkasi vanhemman metallikauden päättyessä noin 300 jKr (kronologia).
Noin 1900 eKr arkeologinen konteksti, jonka tunnusmerkkinä on asbestisekoitteinen Lovozero- eli L-keramiikka, levittäytyi yli pohjoisen Fennoskandian aloittaen siellä vanhemman metallikauden. Sen rinnalle ilmaantui myöhemmin ns. imitoitu tekstiilikeramiikka. Noin 650 eKr Kjelmøy- eli K-keramiikka syrjäytti edeltäjät. Myös itäisessä ja pohjoisessa Fennoskandiassa keramiikan valmistus lakkasi vanhemman metallikauden päättyessä noin 300 jKr (kronologia). Historiallisesti tunnetut saamelaiset eivät ole valmistaneet eivätkä juuri käyttäneet keramiikkaa (saamelaisuuden vaiheet).
Sisällysluettelo: Arkeologia
Ceramic History
Ceramics began to be manufactured c. 8000 B.C. in the Middle East. Agricultural communities that manufactured pottery moved into the Balkans c. 7000 B.C. and on into central Europe c. 5500 B.C. About 4700 B.C. the hunting communities of the Mesolithic Ertebølle culture of Denmark and southernmost Sweden adopted the manufacture of pottery. About 3900 B.C. pottery-manufacturing agricultural communities of the Funnel Beaker Culture migrated as far as the northern border of the oak mixed forest of central Sweden (about 60ºN). North of this the hunting societies did not use pottery for another 2000 years.
From the Balkans the use of pottery had also been adopted in the hunting communities of the western part of eastern Europe. The hunting communities of central Russia adopted the use of pottery c. 6000 B.C., but where this technology came from has not been ascertained. The hunting communities of the Onega region adopted ceramic production from central Russia over 500 years later, and by c. 5000 B.C. the southern half of eastern Fennoscandia (up to about 65ºN) and by c. 4500 B.C. the northern half too as far as a border zone running between the Gulf of Bothnia and the Varanger Fjord had begun to use ceramics. West of this zone, pottery was not used for another 2600 years. However, the production of ceramics was soon given up in Finnish Lapland as far south as the Arctic Circle. Later several waves of influence characterized by different pottery types came into eastern Fennoscandia from central Russia, all of them reaching as far north as the Arctic Circle. They included Combed Ware (Combed Ware Style 2 about 3900 B.C.), Volosovo Ware (Kierikki c. 3600 B.C., Pöljä-Jysmä c. 3100 B.C.), and Textile Impressed Ware (c 1900 B.C.) This last arrival meant the beginning of the Early Metal Age as local asbestos ceramics also underwent a transformation (Palaiguba 2).
About 1000 B.C. there emerged new types of ceramics (Anttila, Luukonsaari, Sirnihta), which could be made from clay mixed with asbestos, talc or mica. In eastern Fennoscandia, the manufacture of pottery in local communities ceased with the end of the Early Metal Age about A.D. 300 (Chronology).
About 1900 B.C. the archaeological context, which is characterized by the Lovozero (or L) Ware, expanded over northern Fennoscandia and initiated the Early Metal Age there. Along with it there appeared so-called ‘imitated textile impressed ceramics’. About 650 B.C. Kjelmøy (or K) Ware displaced previous types. In eastern and northern Fennoscandia too, pottery manufacture ceased at the end of the Early Metal Age c. A.D. 300. (Chronology). The historically identified Saamis did not manufacture pottery and hardly used it (Saami identity: stages).
Table of contents: Archaeology
