Jábmiidáhkka
Jábmiidáhkka
Keskeinen maanalinen jumaluus oli vainajalan hallitsija, joka saamelaisilla vahvan tradition mukaan oli naispuolinen Jábmiidáhkka. Hän oli luonteeltaan ambivalentti, koska - vaikka oli maanpäällistä muistuttavan ja sikäli kutakuinkin onnellisen olotilan valtiatar, (kts. kuolema ja vainajat) - salli vainajasielujen aiheuttaa eläville vakavia sairauksia.
Nykykäsityksen mukaan naispuolinen vainajalan hallitsija ei ole kuulunut vanhimpaan uralilaiseen mielikuvakerrostumaan. Alkuperäisenä pidetään luojajumalan vastustajana esiintynyttä maskuliinista hahmoa. On mahdollista, ettei Jábmiidáhkka ole ollut alkuperäinen tai ainakaan ainoa vainajalan hallitsija. Kysymykseen tulee myös pelätty alinen jumaluus, Ruto. Saamelaisten Jábmiidáhkkán ja suomalaisten Louhen idea seuraa kylläkin selkeästi tuonpuoleisen logiikkaa, jonka mukaan tuonpuoleisessa kaikki on toisin (kun mies hallitsee maan päällä, niin manalassa hallitsee nainen), ja Jábmiidáhkkán (oletettu) ilmaantuminen saattaa olla seurausta saamelaisen yhteiskunnan kehittymisestä kohti tiukempaa patriarkaalisuutta.
Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore
Jábmiidáhkka (engl. ver.)
Jábmiidáhkka was the major deity of the underworld, the ruler of the land of the dead, which according to a strong Saami tradition was a female deity. She was by nature ambivalent because, although she was the queen of a realm that resembled that of our world and was thus more or less a happy one, she also permitted the souls of the departed (Death and the dead) to cause serious illnesses among the living (Shamanism).
According to present-day views, a female ruler of the underworld did not belong to the oldest Proto-Uralic stratum of beliefs; rather, a masculine being that was the opponent of the god of creation is regarded as original. It is possible that Jábmiidáhkka was not an original deity, or at least not the only ruler of the underworld. There was also another deity of the nether regions called Ruto.
