Siida
Siida
Pohjoissaamen sanalla siida 'lapinkylä, porokylä' on vastine kaikissa saamelaiskielissä (eteläsaamen sïjte, inarinsaamen sijdâ). Sana ja sillä ilmaistu yhteiskunnallinen järjestelmä juontuvat jo ainakin kantasaamelaiselta ajalta. Siidat eli lapinkylät olivat saamelaisten yhteisöjä, joiden jäsenillä oli yhteiset elinkeinot ja nautinta-alueet. Varhempina aikoina siida-yhteisön keskeisenä toimintamuotona on saattanut olla villipeuran pyynti (ks. goddi). Poronhoitoelinkeinon kehittymisen myötä sana on länsisaamelaisissa kielissä saanut merkityksen 'porokylä, poronhoitoyhteisö sille kuuluvine laidunmaineen, poroineen ja leiriytymispaikkoineen'. Itäsaamelaisissa kielissä sanan merkitys on 'kyläyhteisö, talvikylä'.
Äänteellisistä ja semanttisista ongelmista huolimatta on pidetty mahdollisena, että saamen siida olisi samaa alkuperää kuin suomen hiisi 'pyhä metsä, uhrilehto, kalmisto; metsänhaltija' (suomalais-saamelaisen kantakielen *šijti). Varsinkin jos samaan yhteyteen kuuluisi myös saamen sieidi (ks. tätä), sanojen merkitykset olisivat kenties selitettävissä lähtemällä oletuksesta, että sana on tarkoittanut sekä kyläyhteisöä nautinta-alueineen (siida) että kyläyhteisön mailla sijaitsevaa luontokohdetta, jota yhteisö on pitänyt uhripaikkanaan ja/tai toteeminaan (sieidi, suomen hiisi).
Suomen hiisi- ja saamen siida-sanuetta on myös ehdotettu lainaksi kantagermaanisesta sanasta *si*đo*n- 'sivu' tai jostain muusta samaan sanueeseen kuuluvasta sittemmin kadonneesta sanasta. (Tämän germaanisen sanueen kanssa yhteistä juurta *sei- ~ *soi- saattaa olla myös sanan seita yhteydessä mainittu muinaisnorjan seið.)
Sisällysluettelo: Asuminen, työkalut, vaatetus yms.
Siida, Saami village
The North Saami word siida Lapp village, reindeer-herding community has corresponding forms in all the Saami languages (South Saami sïjte, Inari Saami sijdâ). The word and the social organization that it designates date back at least to Proto-Saami times. These Lapp villages were Saami communities which had common sources of livelihood and common usufruct territories. In older times, the main form of activity of the siida may have been the capture of wild reindeer (goddi). With the development of reindeer husbandry, in the western Saami languages the word took on the meaning reindeer-herding community together with its grazing lands, reindeer and camping places . In the eastern Saami languages, the word meant a village community, a winter village . Despite both phonetic and semantic problems, it is considered possible that the Saami siida is of the same origin as the Finnish hiisi a sacred wood, sacrificial grove, burial site; a forest spirit and derived from an Early Proto-Finnic form * ijti. Particularly if we can also relate the Saami word sieidi to these, the different meanings could perhaps be explained by assuming that the original word meant both a village community together with its usufruct territory (siida) and a natural formation existing on this territory which the community used as a place of sacrifice and/or a totem (sieidi, Finnish hiisi).
It has also been suggested that the word family represented by the Finnish hiisi and the Saami siida was borrowed from a Proto-Germanic source *sÌđÜn- side or from some other subsequently lost word belonging to the same word family. (The common root *sei- ~ *soi of this Germanic word family may also be related to the Old Norwegian word seið, which was mentioned in connection with sieidi.)
