Lapp codicill
Lappikodisilli
Lappi-kodisilli on vuoden 1751 Tanska-Norjan ja Ruotsi-Suomen välisen rajasopimukseen sisältyvä lisäasiakirja. Lisäasiakirja, "Ensimmäinen kodisilli ja täydennysosa", myöhemmin Lappi-kodisilliksi ja nykyajan poliittisessa kontekstissa saamelaisten Magna Chartaksi kutsuttu, sisälsi keinot saamelaisten oikeuksien laaja-alaiseen takaamiseen. Kodisillissa neuvottiin muun muassa mitä tulisi ottaa huomioon selvitettäessä saamelaisten kansallisuutta sekä heidän oikeuksiaan ylittää rajat poroineen sekä hyödyntää maita ja vesiä muissa maissa, myös merikalastuksen osalta, yhteisymmärryksessä maan muiden asukkaiden kanssa. Lisäasiakirjassa taattiin saamelaisille myös täysi puolueettomuus mahdollisen Ruotsi-Suomen ja Tanska-Norjan välisen sodan syttyessä. Edelleen siinä vahvistettiin tai perustettiin saamelaisten sisäinen lakijärjestelmä omine "saamelaisten oikeusistuimineen", jolla tietyissä tilanteissa oli laaja ja rajoista melko riippumaton päätös- ja toimeenpanovalta, mikäli päätöksistä ei valitettu.
Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot
Lapp codicill
Lapp Codicil was a codicil to a border agreement signed in 1751 between Denmark (to which Norway then belonged) and Sweden (to which Finland belonged). The first codicil and supplement , which was later known as the Lapp Codicil , and which in the present political context has been called the Magna Charta of the Saami, included extensive measures to safeguard the rights of the Saami. Among other things, the Codicil prescribed how the nationality of the Saami should be determined and how their rights to cross national frontiers with their reindeer and to utilize the lands and waters of other countries (including sea fishing) should be taken into account in mutual understanding with the other inhabitants of the areas concerned. The Codicil also guaranteed the Saami complete neutrality in the event of a war breaking out between Denmark-Norway and Sweden-Finland. It also confirmed or established the Saami s own legal system with its own Saami law courts, which in certain situations had extensive legislative and executive powers. These powers to a great extent transcended national frontiers.
Lappkodicillen
"Förste bihang eller Codecil till Gränsse Tractaten", tillägg till gränstraktaten 1751 mellan Sverige och Danmark-Norge, som reglerade samernas renskötsel över den nya riksgränsen som då fastställdes.
Senare regleringar av renskötseln över riksgränsen, bl.a. 1883 års gemensaam norsk-svenska lagstiftning, renbeteskonventionen i samband med unionsupplösningen 1905 samt 1919 års renbeteskonvention, trädde alla i kodicillens ställe. Men om dessa och senare förhandlingsresultat upphörde, skulle man ytterst falla tillbaka på 1751 års kodicill. Mot den bakgrunden är 1751 års kodicill ett viktigt dokument för samerna, ofta benämnd samernas Magna Charta.
I dag regleras betesutnyttjandet över riksgränsen av 1972 år renbeteskonvention, som gäller till 2002, men som förlängts ytterligare tre år (till 1 maj 2005). Då förutsättes den nya, av 1997 års svensk-norska renbeteskommission , föreslagna renbeteskonventionen träda i den nu gällande konventionens ställe.
