Etninen identiteetti
Etninen identiteetti
Etninen identiteetti voidaan määritellä sekä itsemäärittelyprosessiksi (etninen samastuminen) että yhteenkuuluvuuden tunteeksi. Etninen identiteetti määrittelyprosessina tarkoittaa sitä, miten ihminen määrittelee itsensä etnisesti: mihin ryhmään hän kokee kuuluvansa, miten suhtautuu omaan etniseen ryhmäänsä ja mitkä tunteet ja arvot suhtautumiseen liittyvät. Itsemäärittelyyn vaikuttaa myös se, mitä muut tuntuvat ryhmästä ajattelevan.
Etninen identiteetti on osa sosiaalista identiteettiä, joka muodostuu lukuisista identiteeteistä. Eri tilanteissa tai ikäkausina sen merkitys voi vaihdella. Myös kieli-identiteetti on osa sosiaalista identiteettiä. Kieli-identiteetin sosiaaliseen puoleen sisältyvät yksilön asenteet ja suhtautuminen kohdekieltä ja sen puhujia kohtaan sekä valinnat kielenkäyttötilanteissa.
Saamelaisten poliittisen ohjelman (1980) avaussanoissa ilmaistaan saamenkansalle ominaiset attribuutit ja siten saamelaisen identiteetin kriteerit:
Me saamelaiset olemme yksi kansa eivätkä valtakuntien rajat saa murtaa kansamme yhteyttä. Meillä on oma historiamme ja perinteemme, oma kulttuurimme ja oma kielemme.
Etninen identiteetti tarjoaa ihmisille rauhoittavan ja muuttumattoman käsityksen yhteenkuuluvuudesta ja menneisyyden jatkuvuudesta. Etninen symbolismi viittaa muinaiseen kieleen, uskontoon, elintapaan tai sukulaisuusjärjestelmään, millä on erityinen merkityksensä etnisen identiteetin ylläpitämiselle. Jos voi osoittaa "omistavansa kulttuurin" on se osoitus siitä, että yksilö on uskollinen esi-isillensä ja menneisyydelle. Identiteetin politisoitumisen merkitys korostuu puolestaan niissä tilanteissa, joissa yhteiskunnallinen liikkuvuus, muutos ja kilpailu resursseista alkavat uhata etnisiä rajoja. Rajojen ylläpitäminen on tuolloin tärkeää. Tällaiset identiteettiin liittyvät poliittiset liikkeet ovat vahvimmillaan yhteiskunnassa modernisaatioprosessin aikana.
Sisällysluettelo: Tutkimus ja tutkimushistoria sekä tutkimuslaitokset ja museot
