Guovssat (kuukkeli)
Guovssat (kuukkeli)
Sanalle guovssat 'kuukkeli, Perisoreus infaustus' tunnetaan vastine kaikista saamelaiskielistä (esim. eteläsaamen goeksege tai goeksh, inarinsaamen kuávská). Sanaa on verrattu marissa ja jopa samojedissa esiintyviin samantapaisiin linnunnimiin, mutta varmimmin saamen sanan yhteyteen kuuluvat samaa lintua tarkoittavat suomen murteiden sanat kuu(k)sanka ja kuukso (jälkimmäinen tunnetaan myös karjalasta ja lyydistä). On mahdollista (ja äännesuhteiden valossa todennäköisintäkin), että suomen, karjalan ja lyydin sanat ovat lainaa saamesta.
Suomen murteissa ja vanhoissa sanakirjoissa linnunnimi esiintyy monina äännevariantteina (mm. kuuhanka, kuuskilainen, kuukkainen; näihin kuuluu myös suomen kirjakielen kuukkeli); näiden suhde toisiinsa on tarkemmin selvittämättä, mutta variaatio liittynee siihen, että sana monien linnunnimien tapaan on todennäkäisimmin onomatopoeettista alkuperää.
Sanan guovssat alkuperän kannalta huomion arvoista voi olla sen äänteellinen samankaltaisuus yhtäältä sanan rievssat 'riekko' ja toisaalta sanan guovssu 'aamurusko' (ks. guovssahasat) kanssa. Linnunnimiä yhdistää toisiinsa sama johdinaines ja sanoja guovssat ja guovssu puolestaan sama kantavartalo. Linnunnimen guovssat motivaationa voisi olla linnun osaksi punertava väritys. Toinen mahdollisuus on, että sekä linnunnimi että merkitys 'aamurusko' juontuvat (sanan guovssahasat yhteydessä puheeksi tulevan) sanajuuren *kak- (*kakk-, *kaks-) onomatopoeettisesta alkumerkityksestä (lähin rinnakkaistapaus olisi suomen kajo 'sarastus, aamurusko' ja kajava 'lokki', samaa alkuperää kuin kajata 'kaikua, kuulua'). Katso myös Rievssat (riekko)
Sisällysluettelo: Etymologia
Guovssat (Saami word to a bird species)
The word guovssat Siberian jay, Perisoreus infaustus has corresponding forms in all the Saami languages (e.g. South Saami goeksege or goeksh, Inari Saami juávaská). It has been compared with similar names for birds in Mari and even in the Samoyedic languages, but the most likely cognates are the Finnish dialectal words kuu(k)sanka and kuukso, which are used of the same bird. Forms corresponding to the latter word are also found in Karelian and Ludic. It is a possible (and, in the light of sound relations, the most likely) explanation that the Finnish, Karelian and Ludic words are borrowings from Saami.
The name for this bird takes a variety of forms in Finnish dialects and old dictionaries (e.g. kuuhanka, kuuskilainen, kuukkainen) in addition to the standard kuukkeli. The relationship of these to one another has not been elucidated, but the variation is probably due to the fact that like many names forbirds this too is mostly likely of onomatopoeic origin.
It may be that the phonetic similarity of the word guovssat with rievssat willow grouse (Lagopus lagopus) and on the other hand, with guovssu twilight (guovssahasat) is significant with regard to its origins. The bird names are related by the same derivational suffix, and the words guovssat and guovssu have the same stem. The reason for the bird s name may be its reddish colouring. Another possibility is that both the bird s name and the word for twilight are descended from a root (discussed in connection with guovssahasat) *kak- (*kakk-, *kaks-) of onomatopoeic origin. There is a similar case with the Finnish kajo dawn, twilight and kajava seagull , which is descended from the same source as kajata to echo, sound .
