Nomadskolor
Nomadikoulu
Ruotsissa 1913 toteutettiin koulu-uudistus, jota kutsuttiin jopa kotakoulu-uudistukseksi. Perustettiin nomadikouluja (aikaisemmin katekeettakoulu ja kotakoulu), jotka kiersivät poronhoitajien mukana. Uudistuksen keskeisenä sisältönä oli erityisen koulumuodon kehittäminen paimentolaissaamelaislapsille. Uudistuksen taustalla vallitsi ns. segretaatiopoliittinen näkemys, jonka keskeisin teesi oli "Lapp skall vara lapp". Saamelaisten paimentolaislasten ei katsottu tarvitsevan niin laajaa opetusta kuin ruotsalaisten lasten. Opetuskieleksi tuli ruotsi. Lapset oli tarkoitus kasvattaa niin, ettei heidän yhteytensä poronhoitoon katkeaisi. Saamelaiset vastustivat koulu-uudistusta muun muassa vuonna 1918 saamelaisten kansalliskokouksessa, kuitenkin ilman tulosta. 1950- ja 60-luvulla nomadikoulu vähitellen hylättiin ja saamelaisopetus kytkettiin nykyaikaiseen koulutusjärjestelmään. Nykyaikaistamiseen vaikutti vuoden 1957 nomadikouluselvitys, jossa saamelaisten asiantuntijana oli koulutarkastaja Israel Ruong. Tämä selvitys johti saamelaisten koulunkäyntiä koskevaan mietintöön (SOU 1960:41). Saamelaisten koulutuksen sitomista yhteen ainoaan ammattiin eli poronhoitoon ei enää pidetty järkevänä koulutuspolitiikkana. Nomadikoulujen perinnettä jatkoivat kuitenkin erityiset saamelaiskoulut, joiden tarkoituksena oli tyydyttää saamelaisten erityiset elinkeinolliset, kulttuuriset ja kielelliset tarpeet.
Sisällysluettelo: Koulutus
Nomad Schools
The name for schools in Sweden intended for the children of nomadic Saami reindeer herders. The previously uncoordinated education of the Lapps f was reorganized in a reform of education in 1913, which was also known as the 'Lodge School Reform'. Behind the reform lay a segregationist policy, encapsulated in the slogan "A Lapp shall be a Lapp". In was intended that the children should be given an education that would not sever their connection with reindeer herding. It was thought that the children of nomads did not need as broad and high a level of education as Swedish children. As a result, nomad schools, which followed the migrating reindeer herders, were created to replace the earlier Catechetical schools;. The reform was opposed by the Saami, for example in a Saami National Assembly in 1918, but in vain. Gradually, however, in the 1940s the pupils were transferred to village schools with permanent school buildings and dormitories. In the 1950s and 1960s, the nomad schools were gradually abandoned, and Saami education was integrated into the modern school system. The change-over was influenced by a report on the Nomad Schools, in which the Saami expert was Israel Ruong, a school inspector. This led to a committee report (SOU 1960:41) on the school attendance of Saami children which no longer regarded it as sensible educational policy to link the education of Saami children to one single occupation (reindeer husbandry). The tradition of the Nomad Schools was, however, continued by the Saami Schools, whose purpose was to satisfy the particular occupational, cultural and linguistic needs of the Saami.
Nomadskolor
