You do not have permission to edit this page, for the following reason:
The action you have requested is limited to users in the group: Users.
<P align="justify"> Ruotsissa 1913 toteutettiin koulu-uudistus, jota kutsuttiin jopa kotakoulu-uudistukseksi. Perustettiin nomadikouluja (aikaisemmin {{Artikkelilinkki|0204|katekeettakoulu}} ja kotakoulu), jotka kiersivät poronhoitajien mukana. Uudistuksen keskeisenä sisältönä oli erityisen koulumuodon kehittäminen paimentolaissaamelaislapsille. Uudistuksen taustalla vallitsi ns. segretaatiopoliittinen näkemys, jonka keskeisin teesi oli "<i>Lapp skall vara lapp</i>". Saamelaisten paimentolaislasten ei katsottu tarvitsevan niin laajaa opetusta kuin ruotsalaisten lasten. Opetuskieleksi tuli ruotsi. Lapset oli tarkoitus kasvattaa niin, ettei heidän yhteytensä poronhoitoon katkeaisi. Saamelaiset vastustivat koulu-uudistusta muun muassa vuonna 1918 saamelaisten {{Artikkelilinkki|0555|kansalliskokouksessa}}, kuitenkin ilman tulosta. 1950- ja 60-luvulla nomadikoulu vähitellen hylättiin ja saamelaisopetus kytkettiin nykyaikaiseen koulutusjärjestelmään. Nykyaikaistamiseen vaikutti vuoden 1957 nomadikouluselvitys, jossa saamelaisten asiantuntijana oli koulutarkastaja Israel {{Artikkelilinkki|1662|Ruong}}. Tämä selvitys johti saamelaisten koulunkäyntiä koskevaan mietintöön (SOU 1960:41). Saamelaisten koulutuksen sitomista yhteen ainoaan ammattiin eli poronhoitoon ei enää pidetty järkevänä koulutuspolitiikkana. Nomadikoulujen perinnettä jatkoivat kuitenkin erityiset {{Artikkelilinkki|0206|saamelaiskoulut}}, joiden tarkoituksena oli tyydyttää saamelaisten erityiset elinkeinolliset, kulttuuriset ja kielelliset tarpeet. </P> <BR> {{Artikkelilinkki|0203|Opetus}} <BR><BR> {{Artikkelilinkki|20140806100700|Sisällysluettelo: Koulutus}}<BR><BR>
Artikkeliin liittyviä paikkoja:
Artikkelin kirjoittaja:
Artikkelin luokat:
Sivulle tulevat ääninäytteet:
