Valkeapää, Nils Aslak (engl. ver.)

suomi
davvisámegiella
English
svenska

Valkeapää, Nils Aslak

Nils Aslak Valkeapää (1943-2001) oli kirjailija, kuvataiteilija ja muusikko.

Nils Aslak Valkeapää on merkittävin saamelaistaiteilija. Áillohaš, niin kuin hänen saamenkielinen nimensä kuuluu, oli monipuolinen taiteilijapersoona, kirjailija, kuvataiteilija ja joikumusiikin tekijä ja esittäjä.

Áillohaš ei ollut vain taiteilija; hän oli aktiivisesti mukana erilaisissa alkuperäiskansojen kokouksissa ja tapahtumissa. Hän osallistui 1975 Port Albernissa pidettyyn ensimmäiseen kansainväliseen alkuperäiskansojen maailmankonferenssiin. Saamelaisten järjestämissä suurissa musiikkifestivaaleissa, kuten Davvi Šuvvassa hänellä on ollut keskeinen asema esiintyjänä ja organisoijana.

Áillohaš julkaisi 1974 ensimmäisen runokirjansa Giđa ijat čuovgadat (Kevään yöt niin valoisat). Seuraavat runokirjat Lávlo vizar biello-cizáš (Laula viserrä sinirinta) 1976 ja Ádjaga silbasuonat (Puron hopeasuonet) 1981 yhdessä ensimmäisen kirjan ilmestyivät 1986 runokirjatrilogiana Ruoktu váimmus. Runokokoelma Beaivi, áhčážan (Päivä, isäseni) ilmestyi 1988. Áillohaš aloitti kuitenkin kirjailijauransa suomenkielisellä pamfletilla Terveisiä Lapista (1971).

Pohjoismaiden kirjallisuuden palkinnon ehdokkaana hän oli ensimmäisen kerran 1988 teoksellaan Ruoktu váimmus (Koti sydämessä) ja myöhemmin 1990 ja 1991 kirjallaan Beaivi, áhčážan, jolle palkinto myönnettiin 1991. Kuvan ja musiikin tärkeyden Áillohaš tuo esille myös runoissaan. Useimmat runokirjat ovat monitaiteellisia teoksia. Beaivi, áhčážan on myös kuvakirja, runovalokuvakirja, joka sisältää myös musiikillisia elementtejä. Beaivi, áhčážan -teosta tekijä kutsuu saamelaisten perhealbumiksi. Muilla kielillä julkaistut käännökset ovat tekijän mukaan vain alkuperäisen liitteitä, joihin ei voida sisällyttää valokuvia. Saamen kielen luontoon ja saamelaiselinkeinoihin liittyvää omaperäistä ja rikasta sanastoa on ollut vaikea kääntää kokonaan muille kielille. Hänen runojensa, joikujensa ja kuvataiteensa elementtien perusta on lähtöisin luonnosta. Runojen kuvat ovat realistisia ja konkreettisia ilman eksotiikkaa ja romantiikkaa.

Saamelaisten ensimmäisessä suuressa elokuvassa Ofelaš Áillohaš näytteli siida-yhteisön isäntää. Hän on myös tehnyt musiikin elokuvaan.

Tuotanto:

Pamfletti:

Terveisiä Lapista

1971

Runokirjat:

Giđa ijat čuovgadat	1974
Lávllo vizár biellocizáš	1976
Ádjaga silbasuonat	1981
Ruoktu váimmus	1985
Beaivi, áhčážan	1988
Nu guhkkin dat mii lahka/Så fjernt dat näre	1994
Jus gazzebiehtár bohkosivččii	1996
Girddán, seivvodan	1999
Eana, eannážan	2001

Biografia/Toimittaja:

Paulus Utsi: Don čanat mu alccesat	1992
Boares nauti Johan Turi	1994
Illu! Joy! Radost!	1995
Paulus Utsi: Don čanat mu alccesat	1992
Eana, eannážan

LP, CD-levyt:

Joikuja	1968
Juoigamat	1973
Vuoi Biret-Maaret, vuoi	1974
De čabba niegut runiidit	1976
Duvva, Áilen Niga Elle ja Áillohaš	1976
Sámi eatnan duoddariid	1978
Sápmi, vuoi Sápmi!	1982
Davás ja geassái	1982
Beaivi, áhčásan	1988
Eanan, eallima eadni	1990
Sápmi lottážán	1991
Beaivi, áhčážan	1992
Sámi luondu , gollerisku	1992
Goase dušše / SR /	1992
Dálveleaikkat/Wintergames	1994
The Magic of Sámi Yoik	1998

Näytelmät:

Oulu, Suomi	1973
Rovaniemi, Suomi	1975
Harstad, Norja	1991
Torshavn, Farsaaret	1992
Kööpenhamina, Tanska	1992

Filmit:

Ofelaš (The Pathfinder, regi Nils Gaup) - as "siidda isid" - musiikki (1/3)	1986-87
Solen sønn og månens datter (regi Sølve Skagen) - as "Agimiela Qilu", noaidi, shaman, - music (yoiks) (NRK/TV film, 4x 1h., ready 1993)	1991-92