Arkeologia
Arkeologia
Arkeologisen tutkimuksen tavoitteena on selvitellä aikaisempaa ihmistoimintaa - sen synnyttämää ja sitä ohjaavaa kulttuuria, taloutta ja yhteiskuntaa - käyttäen lähdeaineistona aineellisia jälkiä, joita se on jättänyt maan pinnalle ja kamaraan (myös veden alle). Ihmiskunnan kaikkia vaiheita vanhimmista nuorimpiin historiallisen ajan vaiheisiin voidaan tutkia (ja tutkitaan) arkeologisesti. Arkeologinen tutkimus ei myöskään tunne alueellisia rajoituksia.
Ihmistoiminnan jättämät jäljet ovat muinaisjäännöksiä. Ne koostuvat artefakteista, ekofakteista ja geofakteista, jotka ovat kiinteiden rakenteiden jäännöksiä, irtaimia esineitä ja niiden osia, elinkeinojen harjoittamisen ja maankäytön jälkiä, oleskelun jälkiä, erilaista jätettä. Lähdeaineistonsa aineellisen luonteen johdosta arkeologialla on välitön yhteys luonnontieteisiin (etenkin bio- ja geotieteisiin), joiden menetelmiä se soveltaa. Koska ihmisyhteisöt toimivat luonnonympäristön asettamien ehtojen puitteissa, sen tuntemus auttaa ymmärtämään yhteisöjen luonnetta. Vaikka arkeologinen lähdeaineisto on luonteeltaan luonnontieteellistä, kysymyksenasettelu on humanistinen (talous, yhteiskunta, ideologia, historia).
Artefakteja tarkastellaan typologian, korologian ja kronologian näkökulmasta. Typologinen aspekti tarkoittaa aineiston kuvailua, luokittelua ja analysointia. Korologisen aspektinsa johdosta arkeologia on (kulttuuri)maantiedettä. Kronologisen aspektinsa johdosta arkeologia on myös historiaa. Tältä pohjalta arkeologisessa aineistossa muun muassa erottuu alueellisesti ja ajallisesti rajattuja tyypijakaumia, ns. arkeologisia kulttuureja.
Sisällysluettelo: Arkeologia
Archaeology
Archaeology. The goal of archaeological research is to elucidate earlier human activity: the culture, economy and society that it creates and which it is directed by. It does so by using as its source material the traces that human activity has left on and in the earth's surface as well as below the surface of its waters. Archaeology permits us to study all the phases in the development of humanity, from the very earliest to the most recent of the Historical Age. Archaeological research is not subject to geographical limits.
The traces left by human activity are ancient monuments and other relics. They consist of artefacts, ecofacts and geofacts, which are the vestiges of fixed structures, loose objects or parts thereof, traces of people's livelihoods and land use and of human presence, which has produced various kinds of refuse. Because of the material nature of its evidence, archaeology is directly connected to the natural sciences, especially the bio- and geosciences, the methods of which it employs. Since human communities operate under conditions created by the natural environment, a knowledge of this environment helps us to understand the nature of the communities. Although the source material of archaeology belongs to the natural sciences, its problematics with respect to economic, social, ideological and historical questions belongs to the humanities.
Artefacts are studied in terms of their of typology, chorology and chronology. The typological aspect involves the description, categorization and analysis of the material. In its chorological aspect, archaeology is a form of (cultural) geography. The chronological aspect links archaeology with history. On the basis of this division, the spatially and temporally limited typological distributions of archaeological material are classified as so-called archaeological cultures.
Table of contents: Archaeology
Arkeologi
