Goddesáhpan (sopuli)
Goddesáhpan (sopuli)
Pohjoissaamen goddesáhpán 'sopuli, Lemmus lemmus' on yhdyssana, jonka alkuosa on 'villipeuraa' merkitsevä goddi (ks. tätä) ja jälkiosan sáhpán merkitys on 'hiiri (tai muu hiirentapainen eläin, esim. myyrä tai päästäinen)'. Nimityksen "peurahiiri" sanotaan johtuvan siitä, että poro ja peura syövät joskus sopuleita.
Saman mallin mukainen 'sopulia' merkitsevä yhdyssana tunnetaan myös kaikissa itäsaamelaisissa kielissä, esim. inarinsaamen koddesäplig ja koltan kåˊddsäˊppli. Itäsaamelainen säplig jne. 'hiiri' ei johtimensa osalta ole pohjoissaamen sáhpán sanan tarkka vastine: sitä vastaisi pohjoissaamessa muoto *sáhppilat tai *sáhppálat. Jälkimmäinen sana näyttäisikin esiintyvän Knud Leemin sanakirjassa (vuodelta 1768), jossa sanan sappalak (mon. sappalag'ak) merkitykseksi on annettu 'Fugle-Ært, Muse-Ært', siis 'hiirenvirna tai jokin sitä muistuttava hernekasvi'. Kasvinnimen alkumuotona on voinutolla jokin *sáhpálaga-eärta tyyppinen yhdyssana tai deminutiivinen johdos *sáhpálagaš (vrt. Leem sappalag'atzh 'en liden Fugle-Ært, Muse Ært').
Muoto sáhpán tunnetaan vain pohjoissaamesta, ja on mahdollista, että sen johdinaines on peräisin merkitykseltään läheisestä sanasta cieban 'jyrsijä'. Tämä sana on johtimella -n (< kantasaamen *nj(e , vrt. Lindahlin ja Öhrlingin ruotsinsaamen sanakirjan tsäpanje 'en som gnager, en råtta') muodostettu substantiivi verbistä ciehpat 'jyrsiä, nakertaa; silputa'. Tässä tapauksessa olisi ajateltavissa, että (pohjois- ja) itäsaamen *sáhppilat, säplig olisi johdos substantiivista sáhppi 'sappineste; marjamehu', jolloin kyseessä olisi alkuaan jonkin "sapenvärisen" eläimen nimi.
Toisaalta on mahdollista sekin, että sáhpán ja säplig olisivat (sanan cieban tapaisia) johdoksia sittemmin kadonneesta verbivartalosta *sáhppi-, sáhppá-. Jyrsimisen ohella hiiren (ja sitä muistuttavien pikkunisäkkäiden) luonteenomaiseen käyttäytymiseen kuuluu myös nopea liike. Jos sanan sáhpán alkumerkitys olisi ollut "sätkijä, vipeltäjä tjs.", sen oletettua deskriptiivislähtöistä kantavartaloa voisi verrata sellaisiin Lönnrotin sanakirjassa mainittuihin suomen kielen sanoihin kuin säpättää, säpätellä 'liikuttaa tarmokkaasti (esim. kättä)'.
Toisin kuin kirjallisuudessa joskus on esitetty, sanalla (kodde)säplig ei liene mitään suoranaista yhteyttä suomen sanaan sopuli 'Lemmus lemmus; (vanhassa kirjakielessä myös:) soopeli, Mustela zibellina'. Suomen sanan lähimmät vertailukohdat ovat yhtäältä venäjän sobol' 'soopeli' ja toisaalta ruotsin (vanhentunut) sobelmus 'sopuli'. Ruotsin yhdyssana perustuu siihen, että sopulin turkki muistuttaa väritykseltään soopelia.
Sopulista eläimenä lisää: sopuli
Sisällysluettelo: Luonto
Goddesáhpan (Lemming)
The North Saami name for the lemming (Lemmus lemmus) goddesáhpán is a compound word, the first element of which is goddi wild reindeer, and the second element sáhpán, which means a mouse or a similar animal such as a mole or a shrew. The name reindeer-mouse is said to come from the fact that reindeer sometimes eat lemmings.
Similarly formed compounds for the lemming are found in all the eastern Saami languages, e.g. Inari Saami koddesäplig and Skolt kå´ddsä´ppli. Eastern Saami forms like säplig mouse are not direct cognates of the North Saami sáhpán: a corresponding form would be *sáhppilat or *sáhppalat. The latter form does seem to appear in Knud Leem s dictionary (1768), in which the word sappalak (pl. sappalag ak) is given the meaning Fugle-Ært, Muse-Ært, i.e. tufted vetch (lit. Mouse vetch ) or some similar leguminous plant. The original name of the plant may have been a compound word like *sáhpálaga-eärta, or a diminutive derived form like *sápálaga (cf. Leem sappalag atzh en liden Fugel-Ært, Muse-Ært, i.e. a small tufted vetch or the like).
The form sáhpán is found only in North Saami, and it is possible that its suffix comes from a word of similar meaning: cieban rodent. This word with its n suffix (< Protoc-Saami *nje, cf. Lindahl and Ohrling's Swedish-Saami Dictionary: tsäpanje something that gnaws, a rat) is a substantive derived from the verb ciehpat to gnaw, nibble, chop up. In this case it is feasible that the (North and) eastern Saami sáhpp^ Ailat, säplig could be derived from the noun sáhppi bile; berry juice, and thus the word would originally mean some animal that was the colour of bile.
On the other hand, it is also possible that sáhpán and säplig were (like cieban) derivatives of a verb root *sáhppi-, sáhppá-, which later became extinct. In addition to gnawing, one of the characteristics of mice (and other similar small mammals) is rapid movement. If the original meaning of the word sáhpán had been twitcher, streaker or something of the sort, its assumed descriptive root could be related to Finnish words like säpättää, säpätellä to move vigorously (e.g. the hand), which are found in Lönnrot's Finnish-Swedish Dictionary (1866: 80).
Contrary to some claims, the word (kodde)säplig probably has no direct relationship with the Finnish sopuli lemming, (in older written Finnish) also sable. The closest forms to the Finnish word are the Russian sobol sable and the (archaic) Swedish sobelmus lemming. This Swedish compound word (lit. sable mouse) is a result of the fact that the coat of the lemming resembles that of the sable in colour.
