Bárbmu
Bárbmu
Bárbmu tai Bárbmoriika on pohjoissaamelaisessa mytologiassa lämmin eteläinen maa, johon muuttolintujen uskottiin lähtevän talveksi. Muuttolintuja sanotaan bárbmoloddi eli 'Bárbmun linnuiksi'. Bárbmu on K. Nielsenin mukaan 'paikka, jossa on kuviteltu ihanuus'. Bárbmu on paratiisin kaltainen valtakunta maan äärillä. Siellä kääpiöt harjoittavat ihmisen tapaan poronhoitoa ja kalastusta (vrt. lintukotolaiset Lintukodossaan suomalaisessa perinteessä). Bárbmun hallitsija Bárbmoáhkka, 'Bárbmo-akka', mainitaan 1700-luvun norjansaamelaisia koskevissa lähteissä. Bárbmo-akka mainitaan myös kuvatun noitarummuissa yhdessä kurjen kanssa. Kolttasaamelaiset kertovat muuttolintujen hallitsijasta, lintujen eukosta l ddeœenä«kk, joka hoitaa lintuja talven aikana ja määrää, kuinka monta lintua keväällä palaisi takaisin Lappiin. Myös sääsket menevät Lintujen eukon luokse.
Bárbmu -sanan on oletettu olevan lainaa norjankielen barm-sanan vanhasta muodosta, joka tarkoittaa mm. kaltevaa rantaa, laakeaa maisemaa joka kohoaa merestä, laakeaa saarta, joka näkyy taivaanrannalla (Toivonen).
Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore
Bárbmu, wintering place of migration birds
