Id
|
1085 +
|
Kieli
|
suomi +
|
Kirjoittaja
|
- Eino Koponen KOTUS +
|
Otsikko
|
Noaidi (noita) etymologia +
|
Has queryThis property is a special property in this wiki.
|
Noaidi (noita) etymologia +
, Noaidi (noita) etymologia +
, Noaidi (noita) etymologia +
, Noaidi (noita) etymologia +
, Noaidi (noita) etymologia +
, Noaidi (noita) etymologia +
, Noaidi (noita) etymologia +
, Noaidi (noita) etymologia +
, Noaidi (noita) etymologia +
, Noaidi (noita) etymologia +
, Noaidi (noita) etymologia +
, Noaidi (noita) etymologia +
, Noaidi (noita) etymologia +
, Noaidi (noita) etymologia +
|
Categories |
Muinaisusko +
, Mytologia ja folklore +
, Suomenkieliset artikkelit +
, Etymologia +
|
MuokkausaikaThis property is a special property in this wiki.
|
25 marraskuu 2021 06:57:29 +
|
Has default formThis property is a special property in this wiki.
|
Artikkeli +
|
TekstiThis property is a special property in this wiki.
|
<P align="justify"> Muinaisten saame … <P align="justify"> Muinaisten saamelaisten uskonnossa keskeinen henkilö oli samaani, [[Noaidi, noita|<i>noaidi</i>]]. Sana tunnetaan kaikissa saamelaiskielissä (esim. eteläsaamen <i>nåejtie</i>, luulajansaamen <i>noajdde</i>, koltan <i>nåiˊdd</i>; vanhassa ruotsinsaamen kirjakielessä ja harvinaisena nykyluulajansaamessakin esiintyy tämän rinnalla sana <i>guopas</i>). Sana on palautettavissa suomen <i>noita</i>-sanan (vastineita myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä) kanssa yhteiseen suomalais-saamelaiseen alkumuotoon <i>*nojta</i>. Etenkin vanhemmassa kirjallisuudessa saamen ja itämerensuomen sanoilla on katsottu olevan 'samaania, noitaa' merkitsevä vastine myös mansissa; jos käsitys on oikea, sana palautuisi suomalais-ugrilaiseen kantakieleen. Mansin sana (kantamansin <i>*ŋä*jt</i>) on kuitenkin äänteellisesti ongelmallinen, eikä sille ja saamen sanalle ole rekonstruoitavissa yhteistä lähtömuotoa. </p> <P align="justify"> Sikäli kuin saamen <i>noaidi</i> ja suomen <i>noita</i> ylipäänsä mitenkään kuuluvat mansinsanan yhteyteen, sanojen epäsäännölliset äännesuhteet voisivat viitata siihen, että kyseessä olisi pohjoisen Euraasian kulkusana. </p><BR>
[[Sisällysluettelo: Etymologia|Sisällysluettelo: Etymologia]] <BR> <BR>
[[Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore| Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore]]<BR><BR>ytologia ja folklore]]<BR><BR> +
|