| Id
|
0429 +
|
| Kieli
|
suomi +
|
| Kirjoittaja
|
Irja Seurujärvi-Kari +
|
| Otsikko
|
Taiteet +
|
| Has queryTämä on erikoisominaisuus.
|
Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
, Taiteet +
|
| Luokat |
Taiteet +
, Suomenkieliset artikkelit +
|
| MuokkausaikaTämä on erikoisominaisuus.
|
19 elokuu 2014 12:52:23 +
|
| Has default formTämä on erikoisominaisuus.
|
Artikkeli +
|
| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P> Saamen kielessä 'taide' ja 'tait … <P> Saamen kielessä 'taide' ja 'taiteilija' ovat nuoria sanoja. Taiteeksi luetaan tavallisesti [[Kuvataide|kuvataide]], [[Teatteri|teatteri]], [[Tanssi: itäsaamelainen|tanssi]], elokuva, [[Musiikki|musiikki]] ja kaunokirjallisuus ([[Kirjallisuus|kirjallisuus]]) (Facta 2001). Saamelaistaiteeseen luetaan myös käsityö eli [[Duodji, käsityö|duodji]]. </P>
<P align="justify"> Saamelaistaiteen kivijalka on kansanperinteessä. Taidetta taiteen vuoksi ei ole ollut olemassa, vaan kauneus ja käytännöllisyys ovat kuuluneet aina yhteen. Erityisesti tämä tulee esille käsityö- eli duodjitaiteessa. Taiteessa on vaikea tehdä eroa käyttöesineen ja taideteoksen välillä. Taideteokseksi muuttuessaan esine tavallisesti muuttaa käyttötarkoitustaan: käyttöesineestä syntyy koriste-esine ja samalla tuotteen tekijä, kansantaiteesta poiketen, nousee myös keskeiseksi tuotteen arvoa määriteltäessä. Nykypäivänkin vaikuttajat ammentavat aiheensa kansanperinteestä, omaperäisestä alkuperäiskulttuurista ja luonnosta, mutta toisaalta heillä on myös länsimainen taidekäsitys valtaväestön laitoksissa saadun opin vuoksi. Taiteilijat ovat alkaneet sovittaa omia lähtökohtiaan ja uusia oppeja yhteen. Saamelaistaiteilijalle on ominaista monialaisuus. Hän on useimmiten kertoma-, käsityö- ja joikuperinteen taitaja ja tuntija. Tärkeä käännekohta taiteilijoidenkin toiminnassa oli saamelaisten taistelu [[Alta-kiista|Alta-Koutojoen patoamista]] vastaan 1970-luvun lopulla. Keskeiset vaikuttajat nykytaiteessa, Rose-Marie Huuva, Synnöve Persen ja Nils Utsi, ovat vanhoja Altajoen aktivisteja. Mainittu kiista oli sysäys monen nykypäivän taidealan syntymiselle ja taiteilijalle; muun muassa teatteri <i>Beaivváš</i> teki ensimmäisen musiikkinäytelmänsä Altan aiheesta. Nuoret saamelaiset, ensimmäinen koulu- ja asuntolasukupolvi, alkoivat kapinoida sulautumista ja vanhan saamelaiskulttuurin katoamista vastaan ja elvyttää sekä muovata sen arvoja ja muotoja taiteen keinoin. Saamelaistaiteilijat ovat olleet mukana kehittämässä saamelaiskulttuuria eteenpäin ja vaikuttaneet omalla toiminnallaan kulttuuripolitiikassa: perustaneet omia [[Järjestöt|järjestöjään]], kirjoittaneet pamfletteja, ottaneet kantaa ja järjestäneet demonstraatioita, kuten [[Alta-kiista|Altajoen kiistan]] aikana järjestetty taiteilijoiden nälkälakon Norjan Suurkäräjien edessä. He ovat olleet luomassa taiteellaan saamelaista identiteettiä ja saamelaisten käsitystä itsestään. Pitäessään konsertteja ja taidenäyttelyitä eri puolella maailmaa he ovat olleet myös saamelaiskulttuurin parhaita lähettiläitä. </P><BR>
[[Sisällysluettelo: Taiteet|Sisällysluettelo: Taiteet]]<BR><BR>lysluettelo: Taiteet]]<BR><BR> +
|
