| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P align="justify"> Ruotsissa saamel … <P align="justify"> Ruotsissa saamelaisten asema alkuperäiskansana ei ole yhtä vahva kuin Suomessa ja Norjassa, ja kesti aina vuoteen 1993, ennen kuin saamelaiskäräjät perustettiin. Saamelaisia ei tunnusteta alkuperäiskansaksi perustuslain tasolla, vaan Ruotsin hallitusmuodon 1 luvun 2 §:ssä säädetään yleisesti etnisten, kielellisten ja uskonnollisten vähemmistöjen oikeudesta säilyttää ja kehittää omaa kulttuuri- ja yhteiskuntelämäänsä. Saamelaisia tai alkuperäiskansoja hallitusmuoto ei mainitse. Ruotsissa oikeusasemaa on pohdittu myös monessa komiteassa, kuten 1989 loppumietintönsä antaneessa Samerättsutredningen-nimisessä komiteassa. Mietinnössään komitea ehdotti muun muassa, että hallitusmuotoon otettaisin maininta saamelaisten oikeusasemasta alkuperäiskansana. Ruotsin hallitus kuitenkin torjui ajatuksen. Ruotsissa saamelaisten ja valtion väliset kiistat ratkottiin muun muassa ns. verotunturioikeudenkäynnissä (Skattefjällsmålet). Verotunturioikeudenkäynnissä oli kyse saamelaisalueen maanomistusoikeudesta. Tätä kiistaa käsiteltiin eri oikeusasteissa viidentoista vuoden ajan. Ruotsin korkeimman oikeuden lopullinen päätös oli saamelaisille pettymys. Tuomion mukaan saamelaisilla ei ole omistusoikeutta maahan tai veteen oikeudenkäynnin kohteena olevalla alueella. Kuitenkin oikeuden päätöksessä katsotaan, että poronhoitajilla on vahva käyttöoikeus alueella, jossa poronhoitoa on perinteisesti harjoitettu. Tämän verotunturioikeudenkäynnin jälkeen ryhdyttiin vihdoin pohtimaan edustuksellisen elimen tarpeellisuutta. Laki saamelaiskäräjistä astui voimaan kansainvälisenä alkuperäiskansojen vuonna 1993. Saamelaiskäräjien perustaminen oli saamelaisoikeusselvityksen (<i>Samerättsutredningen</i>) tärkein ehdotus (SOU 1989:41). Saamelaiskäräjälain mukaan (SFS 1992:1433) käräjät on viranomainen, jonka tulee vaikuttaa saamelaiskulttuurin säilymiseen ja siten tehdä sellaisia aloitteita ja ehdottaa sellaisia toimenpiteitä, jotka edistävät saamelaiskulttuuria. Saamelaiskäräjät on myös valtionviranomainen, jolle on kuitenkin annettu vapaus kehittää saamelaiskäräjinä omat työmuotonsa. Saamelaiskäräjien tehtävänä on valvoa ja edistää saamelaisten elinkeinollisia, taloudellisia, sivistyksellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sekä tiedottaa saamelaisten asioista. Konkreettisempi tehtävä on jakaa kulttuurimäärärahoja eri kulttuuritahoille ja järjestöille saamelaisten yhteisiä tarpeita varten, nimittää saamelaiskoulun hallitus sekä johtaa saamen kielen työtä. Saamelaiskäräjillä on 31 jäsentä. Käräjät valitsee keskuudestaan päätoimisen puheenjohtajan sekä hallituksen, johon kuuluu enintään seitsemän jäsentä. Näiden joukosta valitaan hallituksen puheenjohtaja. Hallitus nimittää kuusijäsenisen kielineuvoston. Sihteeristö toimii Kiirunassa. </P> Sihteeristö toimii Kiirunassa. </P> +
|
