| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P align="justify"> Norjassa saamela … <P align="justify"> Norjassa saamelaislainsäädäntö kehittyi nopeasti 1980-luvulla. Tähän kehitykseen vaikutti etenkin saamelaisten ja hallituksen välinen vesivoiman hyödyntämistä koskeva vakava ristiriita, [[Alta-kiista|Alta-Koutokeinon tapahtuma]] 1970- ja 1980-lukujen taitteessa. Lähtökohtana saamelaisten itsehallintoon on se, että saamelaiset tunnustetaan [[Alkuperäiskansa|alkuperäiskansaksi]]. Alta-Koutokeinon tapauksen seurauksena asetettiin Norjassa useita saamelaiskomiteoita. 1984 asetetun komitean mietinnössä, Om samenes rettstilling, esitettiin kolme tärkeää päämäärää Norjan saamelaispolitiikalle: 1) Norjan saamelaispolitiikan tulee arvostaa kansainvälisen oikeuden periaatteita ja alkuperäiskansojen oikeuksia, 2) saamelaiset tunnustetaan alkuperäiskansaksi, jolla on oikeus säilyttää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elinkeino- ja yhteiskuntapolitiikkaansa ja 3) Norjan valtio sitoutuu aktiivisesti huolehtimaan siitä, että saamelaiset voivat harjoittaa saamelaispolitiikkaansa. Norjan saamelaiskäräjistä ja saamelaisten muista oikeuksista on säädetty 12.6.1987 hyväksytyssä saamelaislaissa nro 56, <i>Lov om sametinget og andere samiske rettsforhold</i>. Sen lisäksi Norjan Suurkäräjät varmisti saamelaisten aseman kansana 1989 hyväksytyssä perustuslain lisäyksessä 110 (a) §:ssä, jonka mukaan Norjan valtion velvollisuutena on taata Norjassa saamelaisille sellaiset olosuhteet, joissa he voivat ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elinkeino- ja yhteiskuntaelämäänsä: </p> <P align="justify"> <i>"å legge forholdenen tirette for at den samiske folkegruppe i Norge kan sikre og utvikle sitt språk, sin kultur og sitt samfunnsliv".</i> </p> <P align="justify"> Saamelaislain sisältö vastaa perustuslain pykälää. Saamelaislaissa todetaan, että saamelaisilla tulee olla oma vaaleilla valittu kansallinen saamelaiskäräjät. Saamelaiskäräjien toimenkuvaan kuuluvat kaikki ne asiat, jotka liittyvät saamelaisiin kansana. Käräjien tehtävänä on tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja saamelaiskansaa koskevista asioista. Lisäksi käräjille on laissa annettu päätösvaltaa eräissä itseään koskevissa nimitysasioissa. Norjan saamelaisille oli historiallinen päivä, kun Norjan kuningas Olav avasi virallisesti ensimmäiset käräjät 9.10.1989 Kaarasjoella. Käräjille valitaan 39 jäsentä 13 vaalipiiristä koko maan alueelta. Saamelaiskäräjien poliittiset elimet ovat täysistunto, puheenjohtaja ja neuvosto (viisi jäsentä). Politiikkaa johtavat päätoimiset puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä neuvoston kanssa. Käräjät kokoontuu neljästi vuodessa viikoksi Kaarasjoella marraskuussa 2000 käyttöön otetussa hienossa käräjärakennuksessa. Saamelaishallinto on hajautettu siten, että sihteeristö toimii Kaarasjoella ja neljä muuta hallinnollista elintä, Samisk kulturråd (saamelaiskulttuuria koskevat hallintoasiat), Samisk språkråd (saamen kielen toimisto), Samisk näringsråd (saamelaiselinkeinotoimisto) sekä Samisk kulturminneråd (saamelaiskulttuurimuistomerkkejä koskevat hallintoasiat) sijaitsevat eri puolella saamelaisaluetta. Tässä tehtävässään käräjät ohjaa vuosittain valtavia julkisia varoja saamelaisille, saamelaisyhteisöille sekä saamelaisten omistamille yrityksille avustusten ja tukien muodossa. Vuosittain käräjät antaa suurkäräjille tiedotuksen toiminnastaan sekä niistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on edistää kieltä, kulttuuria ja yhteiskunnallista elämää. </p>ia ja yhteiskunnallista elämää. </p> +
|
