| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P align="justify"> Saamelaisalueen … <P align="justify"> Saamelaisalueen maukkaimpia marjoja on hilla eli lakka, Rubus chamaemorus. Sitä on syöty sekä sellaisenaan ja säilötty talven varalle että sekoitettu maitoruokiin, velliin ja puuroihin. Sitä on survottu mukaan myös erääseen kalaruokaan, "mestoon", jossa muina aineksina on ruodittua siikaa, kalanrasvaa ja -lientä. </p>
<P align="justify"> Hillan marjan nimityksenä on pohjoissaamessa <i>luomi</i>. Sana tunnetaan myös kaikissa itäsaamelaiskielissä inarinsaamesta turjansaameen. Sille on esitetty skandinaavista alkuperää, vrt. muinaisnorjan <i>blómi</i> 'kukka ja lehti, kukka; raikkaus, loiste, kasvu'. </p>
<P align="justify"> Hillalla on myös laajalevikkisempi omaperäinen nimitys, joka on käytössä kaikkialla saamelaisalueella eteläsaamesta turjaan ja jota käytetään puhuttaessa kypsästä hillan marjasta. Sanan pohjoissaamelainen asu on <i>láttat</i>. Se on samaa lähtöä kuin esimerkiksi sanat <i>láddat</i> 'kypsyä' ja <i>láttas</i> 'kypsä (hedelmä, marja, ajatus)'. Sana lienee siis alkuaan tarkoittanut kypsää marjaa, josta se sitten on erikoistunut merkitsemään nimenomaan kypsää hillaa, marjoista tärkeintä. </p><BR>
[[Sisällysluettelo: Luonto|Sisällysluettelo: Luonto]]<BR><BR>
[[Sisällysluettelo: Etymologia|Sisällysluettelo: Etymologia]]<BR><BR>luettelo: Etymologia]]<BR><BR> +
|
