| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P align="justify"> Lähes 2,5 miljoo … <P align="justify"> Lähes 2,5 miljoonaa vuotta sitten alkaneella geologisella kvartäärikaudella (joka yhä jatkuu) kylmät jääkaudet eli glasiaalit ja lämpimät välijääkaudet eli interglasiaalit ovat vuorotelleet. Jääkausina, joita on ollut toistakymmentä, mannerjäätiköt ovat kattaneet laajalti pohjoisen pallonpuoliskon pohjoisia alueita. Arkipuheessa jääkaudella tarkoitetaan Euroopassa viimeisintä Veiksel-glasiaalia. Se sai alkunsa lähes 120000 vuotta sitten [[Skandinavia|Skandinavian]] Köli-vuoristosta ja oli kylmimmillään noin 24000 vuotta sitten, jolloin jääpeite oli myös laajimmillaan. Alkuvaiheessaan mannerjäätikkö oli suhteellisen pieni ja välillä lähes hävisi, mutta laajimmillaan se ulottui etelässä Pohjois-Saksaan saakka. Kvartäärin ensimmäinen jakso, pleistoseeni, päättyi Veiksel-glasiaalin myötä noin 11500 vuotta sitten (noin 9500 eKr) siihen, että vuotuinen keskilämpötila kohosi arktisista lukemista ainakin 7°C saavuttaen noin vuosikymmenessä lähes nykyisen vuotuisen keskilämpötilan. Silloin paksu mannerjäätikkö vielä peitti lähes koko [[Fennoskandia|Fennoskandian]]. Suomen Salpausselät ynnä muut mahtavat reunamoreenit, joita tavataan Ruotsissa, Norjassa ja Karjalan tasavallassa kuvastavat mannerjäätikön silloisia reuna-asemia. Pleistoseenia seuranneella holoseenikaudella mannerjäätikkö hävisi Suomen alueelta 8200 mennessä eKr, mutta vasta noin 7500 eKr mannerjään katsotaan hävinneen kokonaan Skandinavian Köli-vuoristosta. </P>
<P align="justify"> Mannerjäätikkö ja sen liikkeet vaikuttivat voimakkaasti Fennoskandian topografiaan kasaamalla maa-aineksia erilaisiksi muodostumiksi, kuten harjuiksi ja päätemoreeneiksi. Suunnattomalla massallaan jopa 3 km paksu mannerjäätikkö myös painoi maankuorta alaspäin. Vapauduttuaan taakastaan kuori alkoi heti palautua alkuperäiseen asemaansa. Tämä liike ilmenee yhä maankohoamisena, joka muuttaa vesistösuhteita valtameren rannikolla, Itämeren altaalla sekä sisämaan järvialtailla. Maankohoamisen aiheuttamaa rannansiirtymää voidaan käyttää hyväksi rantaviivoihin sidottujen arkeologisten kohteiden [[Ajoittaminen|ajoittamisessa]]. </P><BR>
[[Sisällysluettelo: Luonto|Sisällysluettelo: Luonto]]<BR><BR>llysluettelo: Luonto]]<BR><BR> +
|
