| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P align="justify"> Itämerensuomalai … <P align="justify"> Itämerensuomalaisia kieliä ovat suomi ja viro sekä Venäjällä Suomen ja Viron lähialueilla puhuttavat karjala, lyydi, vepsä, inkeroinen ja vatja sekä liivin kieli Latviassa Kuurinman rannikolla. Itämerensuomalaiset kielet palautuvat yhteiseen myöhäiskantasuomi-nimiseen kantakieleen, jota lienee puhuttu viimeisellä vuosituhannella eKr. Myöhäiskantasuomi ei, kuten kantakielet yleensäkään, ole ollut yhtenäinen kielimuoto, vaan koostui lähinnä kolmesta päämurteesta, joista käytetään nimityksiä etelä-, pohjois- ja itäkantasuomi. </P>
<P align="justify"> Myöhäiskantasuomi ja [[Kantasaame|kantasaame]] palautuvat yhteiseen suomalais-saamelaiseen kantakieleen eli [[Varhaiskantasuomi|varhaiskantasuomeen]]. Siten saamella ja itämerensuomalaisilla kielillä on paljon yhteistä perua niin kieliopissa kuin sanastossakin. Tämän lisäksi saamessa on useita satoja itämerensuomalaisperäisiä lainasanoja. Muitakin kielellisiä vaikutteita on kulkkeutunut yhteisen kantakielivaiheen jälkeen itämerensuomalaisista kielistä saameen. </P>
<P align="justify"> Saamen itämerensuomalaiset lainat ovat peräisin kielten eri kehitysvaiheista. Osa sanoista on lainattu myöhäiskantasuomesta tai sen pohjoisista tai itäisistä murteista, osa myöhemmistä, erillisistä itämerensuomalaisista kielistä. Eri kerrostumia ei ole äänteellisin perustein mahdollista erottaa toisistaan, vaan selvimpiä erottelukriteereitä ovat itämerensuomalaisten kielten nykyiset levikit. Laajalevikkisiä sanoja, jotka todennäköisesti on omaksuttu kantasuomesta ainakin osittain eriytymättömään kantasaamen ovat esimerkiksi
* <i>beastit</i> 'to release'
* <i>diehtit</i> 'to know'
* <i>easka</i> 'first (then)'
* <i>geargat</i> 'to be done'
* <i>girji</i> 'book'
* <i>láiki</i> 'lazy'
* <i>máhttit</i> 'to know how'
* <i>neavvu</i> 'instruction'
* <i>oahppat</i> 'to learn'
* <i>rátkit</i> 'to separate'
* <i>sáhttit</i> 'to be able to'
* <i>sorbmi</i> 'death'
* <i>urbi</i> 'bud'
* <i>vástidit</i> 'to answer'
* <i>vieris</i> 'strange'.
Indoeurooppalaisperäisiä sanoja on myös lainattu saameen kantasuomen tai itämerensuomalaisten kielten kautta. Germanisperäisiä ovat esim.
* <i>árga</i> 'weekday'
* <i>árgi</i> 'timid'
* <i>ášši</i> 'thing, matter'
* <i>hávdi</i> 'tomb'
* <i>máidnut</i> 'to praize'
* <i>váivi</i> 'trouble',
balttilaisperäisiä (itämerensuomessa) taas saameen lainatut
* <i>beargalat</i> 'devil'
* <i>gáibmi</i> 'namesake'
* <i>liigi</i> 'surplus'
* <i>moarsi</i> 'bride'.
Venäläisperäisiä ja siten ainakin balttilaista kerrostumaa selvästi nuorempia ovat
* <i>barta</i> 'cottage'
* <i>dárru</i> 'Norwegian'.
</P>
<P align="justify"> Suomesta lainattuja uudempia sanoja tavataan erityisesti pohjois-, inarin- ja luulajansaamessa. Itäisemmissä saamelaiskielissä, erityisesti koltan- ja kildininsamessa, on paljon selvästi karjalan kielestä saatuja sanoja. </P>
<BR><BR>[[Sisällysluettelo: Kielet ja nimistö|Sisällysluettelo: Kielet ja nimistö]]<BR><BR>o: Kielet ja nimistö]]<BR><BR> +
|
