| TekstiTämä on erikoisominaisuus.
|
<P align="justify"> Tarunomainen vai … <P align="justify"> Tarunomainen vainolaiskansan nimitys <i>čuđit</i> tunnetaan kaikissa saamelaiskielissä. Kaikissa muissa [[Saamelaiskielet|saamelaiskielissä]] sanan yksikkömuoto on pohjoissaamesta poiketen <i>*čuđđi</i>. On todennäköistä joskaan ei ehdottoman varmaa, että sana on tavalla tai toisella sama kuin (muinais)venäjän <i>tšuđ</i>, jolla on tarkoitettu jotakin [[Itämerensuomalaiset|itämerensuomalaista kansaa]] (tai itämerensuomalaisia yleensä). Kyseessä näyttää siis olevan kielestä toiseen vaeltanut sana, mutta eri tutkijoiden käsitykset sanan alkuperästä ja vaellussuunnasta ovat jyrkästi eronneet toisistaan. </p>
<P align="justify"> Yhden selityksen mukaan <i>čuhti, čuđđi</i> on saamelaista alkuperää ja yhdistettävissä luulajansaamen sanaan <i>tjåhte</i> 'kiristyskiila' (vastaisi pohjoissaamen asua <i>*čohti</i>). Sanan taustalla olisi samanlainen 'kiila'-motivaatio kuin itämerensuomalaisessa heimonnimessä <i>vatjalainen</i> (johdos sanasta <i>*vakja</i> 'vaaja, kiila'). Samaan yhteyteen liittyy tämän selityksen mukaan myös suomen <i>suude</i> 'kiristyskiila' ja <i>suutaa</i> 'kiristää kiiloilla', joiden äänneasuun olisi mahdollisesti vaikuttanut sanan sekaantuminen <i>suu</i>-sanueen johdoksiin. - Heimonnimien 'kiila'-motivaatio saattaisi perustua kyseis(t)en heimo(je)n asuinpaikkaan Suomenlahden kiilanmuotoisessa pohjukassa ja/tai Neva-joen suulla. Ottaen huomioon, että sanan <i>suude</i> vironkielisellä vastineella on myös merkitys 'joen suu' ja sanalla <i>suu(kko)</i> on mm. karjalassa <i>tš</i>-alkuisia edelleenkehittymiä, ei liene mahdotonta, että lähtökohtana olisikin - saameen ja venäjään lainautunut - itämerensuomalaisen tšuudi-kansan omaperäinen nimitys (alkuaan siis <i>*tšūda(lainen)</i> "Suomenlahden t. Nevajoen suulainen").</p>
<P align="justify"> Toisen selityksen mukaan sana on (muinais)venäläistä alkuperää ja yhdistettävissä venäjän sanaan <i>čužoj</i> 'outo, vieras; strange'. Kyseessä olisi siis venäläisestä näkökulmasta katsoen "vieraan" heimon nimitys. Varsinkin aiemmin on ajateltu, että (muinais)venäjän <i>čuđ</i> olisi lainaa gootin sanasta <i>Þiuda</i> 'kansa', siis alkuaan gootteja tai jotain muuta germaaniheimoa merkinnyt sana (ja <i>čužoj</i> tämän pohjalta muodostettu adjektiivi), mutta uusimman tutkimuksen valossa tämä ei ole todennäköistä. - Äänteellisistä syistä epätodennäköinen on myös selitys, että saamen <i>čuhti (*čuđđi)</i> olisi samaa alkuperää kuin suomen <i>sota</i>. Tämän sanan vastine voi kuitenkin piillä [[Schefferus, J.|Schefferuksen]] [[Lapponia|Lapponia]]-teoksessa (v:lta 1674) esiintyneessä sanassa <i>Tziåd</i> 'sota', ja tämä nykysaamesta jäljettömiin kadonnut sana on ainakin voinut sekaantua <i>čuhti, *čuđđi</i> sanaan ja vaikuttaa sen äänneasuun tai merkitykseen. Siihen voisi viitata J. [[Fellman, Jacob|Fellmanin]] muistiinpanoissa (1800-luvulta) esiintyvä inarinsaamen <i>tjudålmai</i> 'sotamies', jonka alkuosa <i>tjud(e)</i> näyttäisi vastaavan äänneasultaan nykyinarinsaamen sanaa <i>čuđe</i> 'tšuudi, vainolainen' mutta funktioltaan sanaa <i>suáti</i> 'sota' (tämä kuten pohjoissaamen <i>soahti</i> on lainaa suomen <i>sota</i>-sanasta). </p><BR>
[[Sisällysluettelo: Etymologia|Sisällysluettelo: Etymologia]] <BR> <BR>
[[Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore| Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore]]<BR><BR>ytologia ja folklore]]<BR><BR> +
|
