You do not have permission to edit this page, for the following reason:
The action you have requested is limited to users in the group: Users.
<P align="justify"> Saamelaisten kehto muistuttaa pientä venettä. Puusta tehdyn rungon toinen pää kaartuu korkealle ja muodostaa lapsen pään suojan. Lapset pidettiin kehdossa noin vuoden tai puolentoista vuoden ikään asti. Lämpimiin vaatteisiin ja poronnahkaan käärittynä ja nauhoilla kehtoon sidottuna lapsi oli suojassa pakkaselta ja kylmältä tuulelta. Kehto oli myös kuljetusväline, jossa lapsi pidettiin pidempien matkojen aikana. </p> <P align="justify"> Sana <i>gietkka</i> tunnetaan kaikissa saamelaiskielissä ja se on johdos verbistä <i>gietkat</i> 'kapaloida ja panna komsioon, kätkeä (lapsi) komsioon'. Verbillä on vastine itämerensuomessa (vrt. suomen <i>kätkeä</i> 'piilottaa, peittää, säilyttää'), ja myös itämerensuomalaisissa kielissä verbistä on johdettu kehtoa merkitseviä sanoja (vrt. suomen <i>kätkyt</i>, viron <i>kätki</i> jne.). </p> <P align="justify"> Suomalais-saamelaiselle verbille on esitetty vastine myös mordvan kielistä (vrt. ersä <i>ḱekšems</i>), joka kyllä merkityksensä 'kätkeä, piilottaa; piiloutua' puolesta sopii tähän yhteyteen. Äänteellisesti mordvan verbi kuitenkin poikkeaa suomalais-saamelaisesta ja sen kuuluminen tähän on sen takia hyvin epävarmaa. </p> <P align="justify"> Suomen pohjoismurteiden <i>kietka</i> 'komsio' on lainaa saamelaistaholta. </p> Käsityön näkökulmasta: {{Artikkelilinkki|1148|Gietkka}}.<BR> <P> {{Kuvalinkki|JSY_K4_38_III_1_Lapsi_komsiossa.jpg|Saamenpukuiset Inka Näkkäläjärvi, Inger Anni Näkkäläjärvi. Muotkajärvi<BR>Vauva komsiossa, puuseinä takana, nahkoja kuivumassa.}} </p><BR><BR> {{Artikkelilinkki|20140806094530|Sisällysluettelo: Etymologia}} <BR> <BR> {{Artikkelilinkki|20140806092921|Sisällysluettelo: Asuminen, työkalut, vaatetus yms.}}<BR><BR>
Artikkeliin liittyviä paikkoja:
Artikkelin kirjoittaja:
Artikkelin luokat:
Sivulle tulevat ääninäytteet:
