Čuhti (tsuudi)
Čuhti (tsuudi)
Tarunomainen vainolaiskansan nimitys čuđit tunnetaan kaikissa saamelaiskielissä. Kaikissa muissa saamelaiskielissä sanan yksikkömuoto on pohjoissaamesta poiketen *čuđđi. On todennäköistä joskaan ei ehdottoman varmaa, että sana on tavalla tai toisella sama kuin (muinais)venäjän tšuđ, jolla on tarkoitettu jotakin itämerensuomalaista kansaa (tai itämerensuomalaisia yleensä). Kyseessä näyttää siis olevan kielestä toiseen vaeltanut sana, mutta eri tutkijoiden käsitykset sanan alkuperästä ja vaellussuunnasta ovat jyrkästi eronneet toisistaan.
Yhden selityksen mukaan čuhti, čuđđi on saamelaista alkuperää ja yhdistettävissä luulajansaamen sanaan tjåhte 'kiristyskiila' (vastaisi pohjoissaamen asua *čohti). Sanan taustalla olisi samanlainen 'kiila'-motivaatio kuin itämerensuomalaisessa heimonnimessä vatjalainen (johdos sanasta *vakja 'vaaja, kiila'). Samaan yhteyteen liittyy tämän selityksen mukaan myös suomen suude 'kiristyskiila' ja suutaa 'kiristää kiiloilla', joiden äänneasuun olisi mahdollisesti vaikuttanut sanan sekaantuminen suu-sanueen johdoksiin. - Heimonnimien 'kiila'-motivaatio saattaisi perustua kyseis(t)en heimo(je)n asuinpaikkaan Suomenlahden kiilanmuotoisessa pohjukassa ja/tai Neva-joen suulla. Ottaen huomioon, että sanan suude vironkielisellä vastineella on myös merkitys 'joen suu' ja sanalla suu(kko) on mm. karjalassa tš-alkuisia edelleenkehittymiä, ei liene mahdotonta, että lähtökohtana olisikin - saameen ja venäjään lainautunut - itämerensuomalaisen tšuudi-kansan omaperäinen nimitys (alkuaan siis *tšūda(lainen) "Suomenlahden t. Nevajoen suulainen").
Toisen selityksen mukaan sana on (muinais)venäläistä alkuperää ja yhdistettävissä venäjän sanaan čužoj 'outo, vieras; strange'. Kyseessä olisi siis venäläisestä näkökulmasta katsoen "vieraan" heimon nimitys. Varsinkin aiemmin on ajateltu, että (muinais)venäjän čuđ olisi lainaa gootin sanasta Þiuda 'kansa', siis alkuaan gootteja tai jotain muuta germaaniheimoa merkinnyt sana (ja čužoj tämän pohjalta muodostettu adjektiivi), mutta uusimman tutkimuksen valossa tämä ei ole todennäköistä. - Äänteellisistä syistä epätodennäköinen on myös selitys, että saamen čuhti (*čuđđi) olisi samaa alkuperää kuin suomen sota. Tämän sanan vastine voi kuitenkin piillä Schefferuksen Lapponia-teoksessa (v:lta 1674) esiintyneessä sanassa Tziåd 'sota', ja tämä nykysaamesta jäljettömiin kadonnut sana on ainakin voinut sekaantua čuhti, *čuđđi sanaan ja vaikuttaa sen äänneasuun tai merkitykseen. Siihen voisi viitata J. Fellmanin muistiinpanoissa (1800-luvulta) esiintyvä inarinsaamen tjudålmai 'sotamies', jonka alkuosa tjud(e) näyttäisi vastaavan äänneasultaan nykyinarinsaamen sanaa čuđe 'tšuudi, vainolainen' mutta funktioltaan sanaa suáti 'sota' (tämä kuten pohjoissaamen soahti on lainaa suomen sota-sanasta).
Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore
The Čuhti
Corresponding forms for the legendary name for foemen čuđit are found in all Saami languages. Apart from North Saami, the singular form is invariably *čuđđi. It is likely, if not absolutely certain, that this word is in some way or another related to the (Old) Russian tšuđ, which was used to refer to some Baltic-Finnish people (or to Baltic-Finns generally). This would appear to be a word that has passed between languages, but its origin and the direction of borrowing have sharply divided scholars.
According to one explanation, čuhti, čuđđi is of Saami origin and can be related to the Lule Saami word tjåhte tension wedge (the corresponding form in North Saami would be *čohti). The word has the same wedge reference as in the Baltic-Finnic tribal name represented by the Finnish vatjalainen Votic (derived from the word *vakja wedge). This explanation also connects it with the Finnish word suude tension wedge, the phonetic form of which may have been influenced by confusion with derivatives of the word family suu mouth. The use of the word for a wedge in tribal names may be based on the settlement of such a tribe or tribes in the wedge-shaped end of the Gulf of Finland and/or the delta of the River Neva. In view of the fact that the Estonian equivalent of the word suude also has the meaning of mouth of a river, and the Finnish words suu mouth and suukko kiss have equivalents in Karelian that begin with the sound t, it is by no means impossible that the word čuđđi was borrowed into Saami and Russian from the original name of the Tšuudi people (originally *tšūda(lainen)) inhabitant of the Gulf of Finland or the mouth of the Neva.
According to another explanation, the word is of (Old) Russian origin and can be connected with the Russian word čužoj strange. In other words, it is the name of a people whom the Russian regarded as strangers. Previously it was widely thought that the (Old) Russian čud was a loan word from Gothic Þiuda people, i.e. a word meaning the Goths or some other Germanic tribe (and that čužoj was an adjective derived from it), but this is unlikely in the light of the latest research. For reasons of phonetic correspondence, it is also unlikely that the Saami čuhti (*čuđđi) is cognate with the Finnish sota war. A corresponding related form of this word may however be Tziåd war, which appears in Schefferus work Lapponia (1674). This word, which has since disappeared and is not found in Modern Saami, may have been confused with čuhti (*čuđđi) and affected its pronunciation or meaning. This is possibly indicated by the Inari Saami tjudålmai soldier, which appears in J. Fellmann's nineteenth century notes; the initial element tjud(e) would appear to correspond phonetically with the modern Inari Saami word čuđe enemy but to be semantically connected to suàti war, which like the North Saami soahti is a loan word from the Finnish sota.
