Ero sivun Leaibeolmmái versioiden välillä
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
|kieli=suomi | |kieli=suomi | ||
|id=1079 | |id=1079 | ||
| − | |artikkeliteksti=<P align="justify"> <i>Leaibeolmmái</i> (<i>leaibi</i>) 'leppämies' on metsästyksen jumala, jolta pyydettiin metsästysonnea ({{Artikkelilinkki| | + | |artikkeliteksti=<P align="justify"> <i>Leaibeolmmái</i> (<i>leaibi</i>) 'leppämies' on metsästyksen jumala, jolta pyydettiin metsästysonnea ({{Artikkelilinkki|1052|esikristilliset jumalat}}, {{Artikkelilinkki|20140612132650|áhkká-jumalattaret}}). Eräiden tietojen mukaan hän oli erityisesti karhun suojelusjumaluus ({{Artikkelilinkki|1054|karhukultti}}). Punainen lepänkuorimehu oli leppämiehen erityinen tunnusmerkki. Eteläsaamelaisaluetta kuvaavien 1600-luvun lähteiden mukaan ({{Artikkelilinkki|1644|Rheen}}) leppämiestä rukoiltiin lähdettäessä karhunmetsästykseen. Häneltä anottiin lupaa metsästää karhua ja häntä pyydettiin olemaan avustamatta sitä ja siten sallimaan metsämiesten aikeet. Noidan tehtäviä olivat ennustaa {{Artikkelilinkki|1150|rummun}} avulla tulevan metsästyksen onnistumista ja saada selvää <i>Leaibeolmmái</i>n tahdosta. Leppämies tunnetaan erityisesti eteläsaamelaisalueella nimellä <i>Liejpieålmaj</i>. 1700-luvun tietojen mukaan leppämiestä palveltiin Tornion pohjoissaamelaisalueella. Metsästykseen liittyvänä jumalana <i>Leaibeolmmái</i> oli naisille tabu. </P><BR> |
{{Artikkelilinkki|20140806122035| Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore}}<BR><BR> | {{Artikkelilinkki|20140806122035| Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore}}<BR><BR> | ||
| − | |||
|kirjoittaja=Jelena Porsanger | |kirjoittaja=Jelena Porsanger | ||
|luokat=Muinaisusko, mytologia ja folklore | |luokat=Muinaisusko, mytologia ja folklore | ||
}} | }} | ||
Nykyinen versio 11. elokuuta 2014 kello 09.01
Leaibeolmmái
Leaibeolmmái (leaibi) 'leppämies' on metsästyksen jumala, jolta pyydettiin metsästysonnea (esikristilliset jumalat, áhkká-jumalattaret). Eräiden tietojen mukaan hän oli erityisesti karhun suojelusjumaluus (karhukultti). Punainen lepänkuorimehu oli leppämiehen erityinen tunnusmerkki. Eteläsaamelaisaluetta kuvaavien 1600-luvun lähteiden mukaan (Rheen) leppämiestä rukoiltiin lähdettäessä karhunmetsästykseen. Häneltä anottiin lupaa metsästää karhua ja häntä pyydettiin olemaan avustamatta sitä ja siten sallimaan metsämiesten aikeet. Noidan tehtäviä olivat ennustaa rummun avulla tulevan metsästyksen onnistumista ja saada selvää Leaibeolmmáin tahdosta. Leppämies tunnetaan erityisesti eteläsaamelaisalueella nimellä Liejpieålmaj. 1700-luvun tietojen mukaan leppämiestä palveltiin Tornion pohjoissaamelaisalueella. Metsästykseen liittyvänä jumalana Leaibeolmmái oli naisille tabu.
Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore
