Gietkka (komsio)

{{Artikkeli |sivun nimi=Gietkka (komsio) |kieli=suomi |id=1106

|artikkeliteksti=

Saamelaisten kehto muistuttaa pientä venettä. Puusta tehdyn rungon toinen pää kaartuu korkealle ja muodostaa lapsen pään suojan. Lapset pidettiin kehdossa noin vuoden tai puolentoista vuoden ikään asti. Lämpimiin vaatteisiin ja poronnahkaan käärittynä ja nauhoilla kehtoon sidottuna lapsi oli suojassa pakkaselta ja kylmältä tuulelta. Kehto oli myös kuljetusväline, jossa lapsi pidettiin pidempien matkojen aikana.

Sana gietkka tunnetaan kaikissa saamelaiskielissä ja se on johdos verbistä gietkat 'kapaloida ja panna komsioon, kätkeä (lapsi) komsioon'. Verbillä on vastine itämerensuomessa (vrt. suomen kätkeä 'piilottaa, peittää, säilyttää'), ja myös itämerensuomalaisissa kielissä verbistä on johdettu kehtoa merkitseviä sanoja (vrt. suomen kätkyt, viron kätki jne.).

Suomalais-saamelaiselle verbille on esitetty vastine myös mordvan kielistä (vrt. ersä k*eks*ems), joka kyllä merkityksensä 'kätkeä, piilottaa; piiloutua' puolesta sopii tähän yhteyteen. Äänteellisesti mordvan verbi kuitenkin poikkeaa suomalais-saamelaisesta ja sen kuuluminen tähän on sen takia hyvin epävarmaa.

Suomen pohjoismurteiden kietka 'komsio' on lainaa saamelaistaholta.

[[Tiedosto:p> |thumb|600px|{{{2}}}]]