| Id
|
0910 +
|
| Kieli
|
suomi +
|
| Kirjoittaja
|
Risto Pulkkinen +
|
| Otsikko
|
Viklundin herätys +
|
| Has queryThis property is a special property in this wiki.
|
Viklundin herätys +
, Viklundin herätys +
, Viklundin herätys +
, Viklundin herätys +
, Viklundin herätys +
, Viklundin herätys +
, Viklundin herätys +
, Viklundin herätys +
, Viklundin herätys +
, Viklundin herätys +
, Viklundin herätys +
, Viklundin herätys +
, Viklundin herätys +
, Viklundin herätys +
, Viklundin herätys +
, Viklundin herätys +
, Viklundin herätys +
, Viklundin herätys +
, Viklundin herätys +
, Viklundin herätys +
|
| Categories |
Kristinusko ja kirkko +
, Suomenkieliset artikkelit +
|
| MuokkausaikaThis property is a special property in this wiki.
|
18 elokuu 2014 07:03:25 +
|
| Has default formThis property is a special property in this wiki.
|
Artikkeli +
|
| TekstiThis property is a special property in this wiki.
|
<P align="justify"> Lars Levi [[Laes … <P align="justify"> Lars Levi [[Laestadius, L.L.|Laestadiuksen]] toiminnasta 1840-luvulla alkunsa saaneelle lestadiolaiselle herätysliikkeelle ([[Lestadiolaisuus|lestadiolaisuus]]) valmistivat maaperää monet 1700-luvun pietistiset kansanherätykset ([[Pietismi|pietismi]]), joissa esiintyi lestadiolaisten [[Liikutukset|liikutusten]] tapaan myös ekstaattisia ilmiöitä. Tärkeimmät näistä olivat lukijaisuus, saamelaisväestön [[Čuorvut-liike|<i>Čuorvot</i>-liike]] sekä ns. Viklundin herätys. Sen taustalle voidaan hahmottaa kylläkin jo Tornion koulun rehtoriksi 1726 tulleen Juhana Wegelius nuoremman toiminta sekä Tornionlaaksoon noihin aikoihin levinneet mystissävyisen, evankelista iloa ja kokonaisvaltaista hengellistä omistautumista korostaneen herrnhutilaisuuden vaikutukset. Viklundin herätysliikkeen synnyttivät ja sitä levittivät varsinaisesti kansan parissa vaikuttaneet horrossaarnaajat 1770-luvun alkuvuosina, mutta sen välittömällä taustalla vaikuttivat kirkollista [[Pietismi|pietismiä]] edustaneet Ylitornion kirkkoherra Isaac Grape ja hänen apulaisensa pastori Nils Viklund. Suurimman huomion horrossaarnaajina synnyttivät alkuun kaksi 11-13 -vuotiasta tyttöä, mutta myös yksi saamelainen nainen, Ella Joonaantytär Lappe (s. 1755) mainitaan liikkeen alkuunpanijoiden joukossa. Horrossaarnaajat vaipuivat tajuttomuustilaan vähän aikaa kestäneiden kouristusten jälkeen ja saarnasivat sen jälkeen 10-30 minuutin ajan ihmisille parannusta. Liike sai kansanherätyksen luonteen Ylitorniolla, ja laajimmillaan siinä oli mukana 1770-luvun puolivälissä yli 80 horrossaarnaajaa. Ylitornion lisäksi liikkeen vaikutuksesta esiintyi hurmoksellisia ilmiöitä samoihin aikoihin myös Enontekiöllä, Karesuannossa ja Koutokeinossa. 1770-luvun lopulla hurmokselliset ilmiöt vähenivät. Jouduttuaan oikeustoimien kohteeksi Viklund kääntyi karkotettuna Tukholmassa 1777 evankelista iloa korostaneen herrnhutilaisen pietismin kannalle, ja hänen palattuaan Ylitorniolle myös hurmoksellisuudessaan tasaantunut ja samalla kaikkiaan heikentynyt liike omaksui aineksia siitä. Kuninkaallisen majesteetin päätöksen nojalla Viklund lopulta vapautettiin kaikista syytteistä, ja hän hoiti virkaansa Ylitorniolla. </P><BR>
[[Sisällysluettelo: Kristinusko ja kirkko|Sisällysluettelo: Kristinusko ja kirkko]]<BR><BR>ristinusko ja kirkko]]<BR><BR> +
|
