| Id
|
1670 +
|
| Kieli
|
suomi +
|
| Kirjoittaja
|
Risto Pulkkinen +
|
| Otsikko
|
Tuderus, Gabriel +
|
| Has queryThis property is a special property in this wiki.
|
Tuderus, Gabriel +
, Tuderus, Gabriel +
, Tuderus, Gabriel +
, Tuderus, Gabriel +
, Tuderus, Gabriel +
, Tuderus, Gabriel +
, Tuderus, Gabriel +
, Tuderus, Gabriel +
, Tuderus, Gabriel +
, Tuderus, Gabriel +
, Tuderus, Gabriel +
, Tuderus, Gabriel +
, Tuderus, Gabriel +
, Tuderus, Gabriel +
, Tuderus, Gabriel +
, Tuderus, Gabriel +
, Tuderus, Gabriel +
, Tuderus, Gabriel +
, Tuderus, Gabriel +
, Tuderus, Gabriel +
, Tuderus, Gabriel +
|
| Categories |
Biografiset artikkelit +
, Suomenkieliset artikkelit +
|
| MuokkausaikaThis property is a special property in this wiki.
|
12 elokuu 2014 14:20:19 +
|
| Has default formThis property is a special property in this wiki.
|
Artikkeli +
|
| TekstiThis property is a special property in this wiki.
|
<P align="justify"> Gabriel Tuderus … <P align="justify"> Gabriel Tuderus (1638-1705)oli suomalainen Lapin-pappi, keminsaamelaisten käännyttäjä. </P>
<P align="justify"> Gabriel Tuderuksen jälkimaine on ollut ristiriitainen. Häntä on pidetty ahneena rettelöitsijänä ja saamelaisten sortajana, toisaalta hänen on väitetty olleen todellinen saamelaisten ystävä. Negatiivinen maine johtuneen pitkälti Jacob [[Fellman, Jacob|Fellmanin]] antamasta yksipuolisesta ja Tuderuksen edeltäjän Esaias Mansueti Fellmanin ansioita korostavasta tulkinnasta. Joka tapauksessa vasta Tuderuksen lähetystoiminnan johdosta keminsaamelaiset luopuivat rummun käytöstä ja muista etniseen maailmanselitykseensä liittyneistä käytänteistä. </P>
<P align="justify"> Turun Akatemian ylioppilaana Tuderus oli aikansa suurimman tappelupukarin maineessa, mikä osin selittää häneen liitetyt negatiiviset mielikuvat. Tultuaan karkotetuksi Turusta hän suoritti opintonsa loppuun Uppsalassa ja siirty i1862 Kemin seurakunnan Lapinmaan kappalaiseksi. Kun Kemin Lappi Tuderuksen aloitteesta erotettiin omaksi seurakunnakseen 1673 hänestä tuli uuden seurakunnan kirkkoherra. "Keminsaamelaisten apostolin" maineen hän sai vuosien 1669-70 lähetysrynnäköllään ([[Lähetyshistoria|lähetyshistoria]]), jolloin hän ankarin parannussaarnoin ja erilaisin varsin kovakouraisinkin kurinpitotoimin onnistui juurimaan näkyvän pakanuuden siihen asti vain nimellisesti kristityistä itäisen Kemin Lapin Sompion, Keminkylän, Kuolajärven, Kitkan ja Maanselän (Kuusamon) [[Siida|siidoista]]. Tuderus takavarikoi [[Meavrresgárri|noitarummut]] ja naulasi kotien pyhät takaovet ([[Boaššu|<i>boaššu</i>]]) kiinni ja onnistui usein kylänvanhimmat käännyttämällä saamaan koko siidan luopumaan entisestä uskostaan. Varsinkin omavaltainen takaovien kiinninaulaaminen aiheutti ankaraa vastustusta, ja Sompiossa Tuderus joutui suorastaan hengenvaaran uhatessa alkuun peräytymään. Lähetystyön tehokkuutta osoittaa, ettei vuosina 1686-89 koko valtakunnan pohjoisosan tehotarkastuksessa Kemin Lapista enää saatu ilmi yhtään noitarumpua, tosin kuin Ruotsin puolen Lapinmaista. Tuderuksen käännytystyö tuli tunnetuksi julkaistujen lähetyskertomusten kautta (1773, 1910). Näihin sisältyy myös arvokkaita etnografisia tietoja - jälkimmäiseen mm. harvinainen karhunpalvonnan ([[Karhunpalvonta|karhukultti]]) yhteydessä esitetty laulu. </P>
<P align="justify"> Kansanomaisena luonteena Tuderus lienee ollut aidosti (kääntyneitten) saamelaisten hyvä ystävä ja lopulta voittanut näitten kunnioituksen. Tunnetulla kovakouraisuudellaan hänen tiedetään myös ajaneen uudisasukkaita pois laittomasti vallatuilta saamelaisten apajilta yms. Tuderuksen vastustajat olivat lähinnä suomalaisia uudisasukkaita sekä torniolaisia porvareita, joiden kanssa hän joutui riitoihin tultuaan lopulta 1684 Alatornion kirkkoherraksi. Näiltä myös lienevät kuuluisat säkeet "Tuderus tuo Herran pappi, jota vihas Lanta sekä Lappi". </P> <BR>
[[Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit|Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit]]<BR><BR>ografiset artikkelit]]<BR><BR> +
|
