Id
|
16146 +
|
Kieli
|
suomi +
|
Kirjoittaja
|
Jelena Porsanger +
|
Otsikko
|
Schekoldin, Konstantin +
|
Has queryThis property is a special property in this wiki.
|
Schekoldin, Konstantin +
, Schekoldin, Konstantin +
, Schekoldin, Konstantin +
, Schekoldin, Konstantin +
, Schekoldin, Konstantin +
, Schekoldin, Konstantin +
, Schekoldin, Konstantin +
, Schekoldin, Konstantin +
, Schekoldin, Konstantin +
, Schekoldin, Konstantin +
, Schekoldin, Konstantin +
, Schekoldin, Konstantin +
, Schekoldin, Konstantin +
, Schekoldin, Konstantin +
, Schekoldin, Konstantin +
|
Categories |
Biografiset artikkelit +
, Suomenkieliset artikkelit +
|
MuokkausaikaThis property is a special property in this wiki.
|
12 elokuu 2014 12:38:33 +
|
Has default formThis property is a special property in this wiki.
|
Artikkeli +
|
TekstiThis property is a special property in this wiki.
|
<P align="justify"> Schekoldin, Kons … <P align="justify"> Schekoldin, Konstantin (1845-1916) oli teologisen koulutuksen saanut Paatsjoen kirkon pappi, joka tuli tunnetuksi valistustyöstään. Hänen ansiostaan Paatsjoelle perustettiin kirkkokoulu ([[Itäinen ortodoksinen kirkko ja saamelaiset|ortodoksisuus]]), jossa monet saamelaislapset saivat peruskoulutuksen. Schekoldin opetteli koltansaamen paikallista murretta ja julkaisi saameksi vuonna 1895 aapisen saamelaisia varten. Aapista pidetään ensimmäisenä saamenkielisenä oppikirjana Venäjän puolella ([[Kuolan saamelaisten historia|koulutus Venäjän puolella]]). Schekoldin käänsi Matteuksen evankeliumin koltansaameksi huomattuaan, että Genetzin 1878 kääntämän Matteuksen evankeliumin kieli, kildinin- ja akkalansaame (kirjakieli), oli koltansaamelaisille vaikeasti ymmärrettävää. Saamenkielen taidon ja paikallisten olojen tuntemuksen pohjalta syntyi Schekoldininkiinnostus saamelaisen kertomusperinteen keruutyöhön. Hän rupesi keräämään Paatsjoen saamelaisten kertomuksia 1887 ja julkaisi folklorekokoelmansa 1880. Julkaisun tavoitteena oli mm. hävittää venäläisten ennakkoluuloja primitiivisenä kansana pidettyjä saamelaisia kohtaan. Innokkaana kansankulttuurin tutkijana Schekoldin keräsi laajahkon aineiston saamelaiskulttuurista ja luovutti sen etnografi [[Haruzin, Nikolaj|N. Haruzinille]], joka julkaisi sen Venäjän saamelaisia käsittelevässä yleisteoksessaan 1890. Suurin osa Haruzinin käyttämistä tarinoista on Schekoldinin tallentamia. Haruzin käytti myös erikoistutkielmassaan Schekoldinin tekemiä havaintoja ja piirroksia saamelaisista puu- ja poromerkeistä. Schekoldin laati kirjoituksia myös kansatieteen alalla. Hänen käsikirjoitustaan saamelaisista häistä Petsamossa ja hänen muita etnografisia kirjoituksiaan säilytetään nykyään Venäjän Maantieteellisen Seuran arkistossa Pietarissa. </P>
<P> 1. Kansanrunoustekstit:<BR> Schekoldin, Konstantin 1880. Loparskie skazki, legendy i skazanija. - Zhivaja starina 1880: 1, 17-25; 1880: 2, 158-168. Moskva.<BR> 2. Evankeliumin käännös:<BR> 1884. Gospoda mij Iisusa Hrista Pas' Evangelie Matveest' Same kille. Arhangel'sk.<BR> 3. Aapinen:<BR> 1895. Azbuka dlja loparej, zhivuschih v Kol'skom uezde Arhangel'skoj gubernii. (Pravoslavnoe Missionerskoe obschestvo). Arhangel'sk. <BR><BR></P>
[[Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit|Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit]]<BR><BR>ografiset artikkelit]]<BR><BR> +
|