| TekstiThis property is a special property in this wiki.
|
<P align="justify"> Internetissä on … <P align="justify"> Internetissä on nykyään erilaisia apuvälineitä ja työkaluja saamen kielien opiskelua varten. Tässä esitellään ainakin osaa niistä. Saatavilla on muun muassa:</p>
* kielioppeja
* oppikirjoja/kielikursseja, joiden tekstejä voi myös kuunnella
* sanakirjoja
* apuvälineitä sanojen taivutusparadigmojen tuottamiseen
* apuvälineitä sanojen muodon analysoimiseen
* korpuksia eli tekstikokoelmia, joista voi hakea sanojen/lausekkeiden käyttöä tekstin sisällä
* käännösohjelmia (pohjoissaamen ja norjan välillä)
* puheentuottoa (pohjoissaame)
* oikolukuohjelma (pohjoissaame)
* saamennäppäimistö
<BR>
Saamen kielet, joihin löytyy materiaalia ovat:
* [[Pohjoissaame|pohjoissaame]]
* [[Luulajansaame|luulajansaame]]
* [[Eteläsaame|eteläsaame]]
* [[Inarinsaame|inarinsaame]]
* [[Kildininsaame|kiltinänsaame]]
* [[Koltansaame|koltansaame]]
* [[Piitimensaame|piitimensaame]]
* turjansaame
<BR>
<P align="justify"> Alla on linkkejä edellä mainittuihin työ-ja apuvälineisiin. Useissa oppimateriaaleissa ohjeistuskielenä on norja, mutta osa löytyy myös englanniksi, ja muutamat suomeksi.</p>
<BR>
Giellatekno on yksi huomattava toimija tällä alueella ja heidän sivuiltaan on hyvä aloittaa:
* http://giellatekno.uit.no/smilang.fin.html
* http://giellatekno.uit.no/cgi/index.sme.eng.html (pohjoissaame)
<BR>
Kielikursseja (pääosin norjankielisiä, mutta myös yksittäinen suomenkielinenkin löytyy):
* http://oahpa.no/index.fin.html (suomenkielinen)
* http://kursa.oahpa.no/ (pohjoissaame)
* http://kuvsje.oahpa.no/ (eteläsaame)
<BR>
Kuunneltavaa täällä:
* http://kursa.oahpa.no/jietna/ (pohjoissaame)
<BR>
Kielioppia:
* http://oahpa.no/sme/gramm/grammatihkka.html (pohjoissaame)
* http://oahpa.no/sma/gramm/grammatikk.nob.html (eteläsaame)
* http://oahpa.no/sms/grammar/grammar.fin.html (koltansaame)
* A Grammar of Skolt Saami, Timothy Feist, väitöskirja: https://www.escholar.manchester.ac.uk/api/datastream?publicationPid=uk-ac-man-scw:123128&datastreamId=FULL-TEXT.PDF (koltansaame)
* Kiltinänsaame: http://edoc.hu-berlin.de/skandinavistik/11/riessler-michael-39/PDF/riessler.pdf
<BR>
Muuta: The Language Archive, (valitse siellä DoBeS archive ja sen alla Kola Saami Documentation Project, jos ei löydä):
* https://corpus1.mpi.nl/ds/asv/?29
Tai suoremmin:
* http://dobes.mpi.nl/projects/sami/language/
<BR>
Sanakirjoja:
* http://dicts.uit.no/smedicts.fin.html (pohjoissaame, mutta voi vasemmalta valita muita kieliä)
* http://sanit.oahpa.no/sme/fin/
* http://gtweb.uit.no/webdict/index.html (pohjoissaame, mutta voi vasemmalta valita muita kieliä)
* http://saan.oahpa.no/ (koltansaame)
* http://saan.oahpa.no/read/ (koltansaame)
<BR>
<P align="justify"> Sanojen taivutusta: <BR>
Näissä kannattaa valita 'Standardiparadigma' tai 'Atte standárdaparadigma' tai vastaava, niin saa ainakin perustapauksessa tarvittavat muodot. Kolmas vaihtoehto tarjoaa substantiiveillä myös possessiivisuffiksilliset muodot ja verbeillä muut modukset.</p>
* http://giellatekno.uit.no/cgi/p-sme.eng.html
* http://giellatekno.uit.no/cgi/p-sme.sme.html (pohjoissaame)
* http://giellatekno.uit.no/cgi/p-sma.fin.html (eteläsaame)
* http://giellatekno.uit.no/cgi/p-smj.nob.html (luulajansaame)
* http://giellatekno.uit.no/cgi/p-sms.fin.html (koltansaame)
* http://giellatekno.uit.no/cgi/p-smn.fin.html (inarinsaame)
<BR>
Sanojen muotojen analysointia:
<BR>
"Kirjoita kaikki sanamuodot" antaa useampia tuloksia, jos muoto on monitulkintainen.
* http://giellatekno.uit.no/cgi/d-sme.fin.html (pohjoissaame)
* http://giellatekno.uit.no/cgi/d-sma.fin.html (eteläsaame)
* http://giellatekno.uit.no/cgi/d-smj.fin.html (luulajansaame)
* http://giellatekno.uit.no/cgi/d-sms.fin.html (koltansaame)
<BR>
Kuvasanakirjamaista, valitettavasti kuuntelumahdollisuus puuttuu etelä- ja luulajansaamesta.
(bildetema/bildteman):
<BR>
* [http://clu.uni.no/prod/bildetema-html5/bildetema.html?version=swedish&language_selector=simple&languages=swe,eng,sme&language=sme&page=index&title=Bildtema%20-%20nordsamiska pohjoissaamea varten]
* [http://clu.uni.no/prod/bildetema-html5/bildetema.html?version=swedish&language_selector=simple&languages=swe,eng,smj&language=smj&page=index&title=Bildtema%20-%20lulesamiska luulajansaamea varten]
* [http://clu.uni.no/prod/bildetema-html5/bildetema.html?version=swedish&language_selector=simple&languages=swe,eng,sma&language=sma&page=index&title=Bildtema%20-%20sydsamiska eteläsaamea varten]
<BR>
Seuraavassa voi valita näytettävät kielet (nordsamiska - pohjoissaame, lulesamiska - luulajansaame, sydsamiska - eteläsaame, tai muitakin mukaan):
<BR>
* [http://clu.uni.no/prod/bildetema-portal/index.html?page=advanced-flash&version=swedish kielien valintalistan kautta tämä]
<BR>
Täällä on todettu saamelaiskielien osalta: uten lyd - ilman ääntä. Tätä kautta saa neljä kieltä: saamelaiskieli, norjan kaksi muotoa: bokmål ja nynorska ja sitten vielä englanti.
* [http://clu.uni.no/bildetema/ lista kielistä]
<BR>
Piitimensaamea varten löytyy nämä:
* http://giellatekno.uit.no/cgi/index.sje.fin.html
Kolme seuraavaa näyttävät olevan sisällöllisesti sama Piitimensaamen kielioppi:
* http://d-nb.info/1038694825/34
* http://macau.uni-kiel.de/servlets/MCRFileNodeServlet/dissertation_derivate_00005015/diss_WilburJoshua.pdf
* www.oapen.org/download?type=document&docid=533870
Korjauksia edelliseen:
* http://jwilbur.de/documents/PiteSaamiGrammar2014_errata.pdf
Muuta:
* http://jwilbur.de/CV/
* http://elar.soas.ac.uk/deposit/0053
<BR>
Piitimensaamen sanakirja löytyy täältä:
* http://saami.uni-freiburg.de/psdp/ordbok/index.html
<BR>
Piitimensaamen kielioppi täältäkin:
* http://saami.uni-freiburg.de/psdp/info/downloads.php
<BR>
Turjansaamea varten on joitain sanakirjoja:
* http://giellatekno.uit.no/dicts/sjtdicts.eng.html
<BR>
T. I. Itkosen Koltan- ja kuolanlapin sanakirja I–II ladattavissa täältä:
* http://www.sgr.fi/lexica/lexicaxv.html
<BR>
Koltansaameen liittyen on tällaisia:
* http://www.ling.helsinki.fi/~rueter/AKU/oxt-installation_fin.shtml
<BR>
Álgu - Saamelaiskielten etymologinen tietokanta:
* http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=etusivu&kkieli=fi
* http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=haku&l=1
<BR>
<P align="justify"> Etymologiseen osuuteen pääsee alla näkyvästä oikealle osoittavasta pikku nuolesta. Siellä sitten näkee sanueen tiedot ja sanueeseen kuuluvat muut sanat, jolloin saa selville, mitkä sanat ovat johtosuhteessa toisiinsa nähden, sekä etymologiset tiedot eli sanan muodot muissa saamelaiskielissä sekä mahdolliset sukukieliset vastineet ja lainanantajakielen sanat, jos on kyse lainasanasta.</p>
<BR>
[[Tiedosto:algu_tulos.png|thumb|600px|<i><b>Kuva 1.</b> Haun tulos Álgu-tietokannasta.</i>]]
<BR>
<BR>
<BR>
<P align="justify"> Hakuja voi tehdä suoraan haluamallaan sanalla tai jos tarvitsee katkaista tai sallia mitä tahansa kirjaimia johonkin kohtaan, niin siihen käytetään #-merkkiä ja se voi olla useammassa kohdassa hakuehtoa. Alla olevalla haulla <B>#uo#i</b> saa sanoja, joissa on jossakin ennen loppua diftongi 'uo' ja jotka loppuvat i-kirjaimeen. Sillä löytää tosin myös e-loppuisia, sillä Nielsenin oikeinkirjoituksessa (keskimmäinen tulos) nykyisen loppu-i:n paikalle kirjoitetaan e (vastaava asetelma on myös kirjaimien u ja o kanssa). Hakutavasta voi olla iloa esim. jos haluaa löytää sanoja, joilla on sama loppusointu – esim. haulla <B>#áidi</b> saa: <I>áidi, báidi, gáidi, geavlọsáidi, láidi, ráidi, sáidi, skáidi ja váidi</i>. </p>
<BR>
[[Tiedosto:algu_haku.png|thumb|600px|<i><b>Kuva 2.</b> Haun muotoilu Álgu-tietokannassa.</i>]]
<BR>
<BR>
<BR>
<P align="justify"> Lisäksi on tarpeen mainita, että saamelaiskielten valikoima Álgu-tietokannassa on laajempi kuin edellä kuvatuissa muissa aineistoissa.</p>
<BR>
Tekstikorpuksista
<BR>
Korp-tekstikorpukset:
* Pohjoissaamen tekstit
* Luulajansaamen tekstit
* Eteläsaamen tekstit
* Inarinsaamen tekstit
<BR>
Korp-korpus: [http://gtweb.uit.no/korp Korp-korpus] (valitse sitten ylhäältä käyttöliittymän kieleksi suomi).
<BR><BR>
Tätä Korp-käyttöliittymää tekee ja kehittää Språkbanken Göteborgin yliopistossa. Tarkempaa tietoa käyttöliittymästä saa tästä artikkelista:
* Borin, Lars, Markus Forsberg and Johan Roxendal 2012. Korp – the corpus infrastructure of Språkbanken. Proceedings of LREC 2012. Istanbul: ELRA. 474–478. <BR> http://lrec.elra.info/proceedings/lrec2012/pdf/248_Paper.pdf
<BR>
Hakujen tekemiseen Korp-korpuksesta (Korp version 4.0) on kolme vaihtoehtoa:
* yksinkertainen
* laajennettu
* edistynyt
<BR>
<P align="justify"> Kaikissa voi hakea jollain sanalla tai sen osalla – sanan alussa, keskellä tai lopussa. Jos kirjoittaa jotain yksinkertaisen tai laajennetun hakuun ja sitten menee katsomaan, mitä on edistyneen puolella, niin se näyttää, millaista syntaksia käytetään näissä kahdessa ja niin voi oppia nopeimmin muotoilemaan hakuja (CQP-haku) ihan suoraan, jolloin voisi kirjoittaa sellaisen jo suoraan edistyneeseen hakuun. Tai voi tuottaa jotain toisella noista kahdesta ensimmäisestä ja katsoa, mitä näkyy, kun menee edistyneeseen hakuun ja kopioda toisista haun muotoilun edistyneeseen hakuun ja muokata sitä siellä mieleisekseen. Alla on näytetty, miltä nuo CQP-haut ovat alla olevissa esimerkeissä näyttäneet. Laajennetussa haussa ovat käytössä sanan ominaisuudet (sanaluokka, morfologinen analyysi, depenssisuhde) tai tekstin ominaisuuksia kuvaavat seikat. On hyvä kuitenkin muistaa, että teksteille tehty kieliopillinen analyysi ei aina ole oikein, mutta on suuntaa-antava.</p>
<BR>
<P align="justify"> Toinen oleellinen asia aluksi on rajata käytettävien korpusten määrää, sillä haku jumiutuu harmillisen helposti. Se ajaa jotain skriptiä, joka ei enää reagoi. Silloin joutuu keskeyttämään skriptin ajon. Tämä tilanne tulee helpommin, jos on monta osakorpusta mukana tai hakuehto on haasteellinen. Alla oleva ensimmäinen kuva näyttää korpusten valintamahdollisuudet, kun on klikannut ylhäällä olevaa korpusten valintaan liittyvää kohtaa, ja alempi kuva näyttää, millaisen virheilmoituksen saa jumiutumistilanteessa.</p>
<BR>
[[Tiedosto:korpuksien_rajaaminen.png|thumb|600px|<i><b>Kuva 3.</b> Korpusten valintaikkuna Korp-korpuksessa.</i>]]
<BR>
<BR>
<BR>
[[Tiedosto:jumitus.png|thumb|600px|<i><b>Kuva 4.</b> Virheilmoitus jumiutumistapauksessa Korp-korpuksessa. Silloin joutuu lähinnä vain pysäyttämään komentosarjan.</i>]]
<BR>
<BR>
<BR>
<P align="justify"> Tältä näyttää hakunäkymä (alla), kun laajennettu haku on valittuna. Oikealla olevasta plus-merkistä saa seuraavalle sanalle määrittelylaatikon, ja laatikon vasemman alareunan plussasta saa samalle sanalle seuraavan ehdon, jonka myös pitää toteutua (AND-toiminto). Laatikon tummansinisestä tai-sanasta saa määritellyksi OR-tyyppisen ehdon eli, että jompikumpi tai molemmat toteutuvat. Sillä voi myös antaa rinnakkaisia sanoja, joista jokin esiintyy kyseisessä kohdassa. Miinus-merkeistä ja laatikon oikean yläkulman x-merkistä saa poistetuksi kyseisen asian.</p>
<BR>
[[Tiedosto:laajennettu_haku.png|thumb|600px|<i><b>Kuva 5.</b> Laajennettu haku -näkymä Korp-korpuksessa.</i>]]
<BR>
<BR>
<BR>
Aktiivinen CQP-haku laajennetussa haussa:
[pos = "A"] [pos = "N"] eli on haettu adjektiivia, jonka jälkeen on substantiivi eli sentyyppistä yhteisesiintymää, kollokaatiota, pos – part of speech – sanaluokka
<BR>
[[Tiedosto:yksinkertainen_haku.png|thumb|600px|<i><b>Kuva 6.</b> Yksinkertainen haku -näkymä Korp-korpuksessa.</i>]]
<BR>
<BR>
<BR>
Aktiivinen CQP-haku yksinkertaisessa haussa:
[word = "buor.*" %c] eli on haettu buor-alkuisia sanoja
<B>.*</b> on katkaisumerkki, <B>%c</b> merkitsee sitä, ettei ole eroa pienien ja suurien kirjaimien välillä.
<BR>
Tällainen haku hakisi sanaparia, jossa on aluksi o:lla alkava numeraali ja sitten substantiivi:
[word = "o.*" & pos = "Num"] [pos = "N"]
<BR>
Tämä taasen haettaisiin sanaparia adjektiivi asehis 'ohut (litteistä esineistä)' ja jokin substantiivi sen jälkeen. Näin voisi tutkia siis yhteisesiintymistä eli sitä, mitä voi saameksi kutsua ohueksi.
[word = "asehis"] [pos = "N"]
<BR>
Tämä vastaisi Álgu-tietokannan hakumuotoilua: <B>vi#su#</b><BR>
[word = "vi.*su.*"]
Sillä saa tulokseksi esim. seuraavia: <I>viesu, viesus, viessu, vissui, visuálalaččat</i>
<BR>
<P align="justify"> Tulokset itse ovat tämän näköisiä. Oikealta näkee, miten valittua tekstiä tai sanaa luonnehditaan.
On haettu siis jonkin adjektiivi ja sen jälkeen jokin substantiivi. Tulosnäkymä, ns. konkordanssinäkymä on näytetty alla. Siinä näkyy asiayhteys, konteksti molempiin suuntiin.</p>
<BR>
[[Tiedosto:tulos_normaali.png|thumb|600px|<i><b>Kuva 7.</b> Tulosnäkymä, ns. konkordanssinäkymä Korp-korpuksessa.</i>]]
<BR>
<BR>
<BR>
[[Tiedosto:tulos_tilastonakyma.png|thumb|600px|<i><b>Kuva 8.</b> Tulosnäkymä tilasto-muodossa Korp-korpuksessa.</i>]]
<BR>
<BR>
<BR>
<P align="justify"> Tässä taasen on tilasto saaduista tuloksista. Mustalla olevat luvut ovat suhteellisia frekvenssejä ja harmaalla suluissa olevat ovat absoluuttisia frekvenssejä, siis esiintymismääriä.</p>
<BR>
[[Tiedosto:tiedostoon_valinnat.png|thumb|600px|<i><b>Kuva 9.</b> Tilastomuotoisen tulosnäkymän alaosa.</i>]]
<BR>
<BR>
<BR>
<P align="justify"> Tällaiset tulokset voi viedä tiedostoon. Yllä oleva on näkymä taulukon alapuolelta. Ensimmäinen valinta on, haluaako suhteelliset vai absoluuttiset frekvenssit, ja toinen, käytetäänkö erottimena pilkkua (csv-muoto) vai sarkainmerkkejä. Näin avautuu mahdollisuus viedä tulokset taulukkolaskentaohjelmaan.</p>
<BR>
<P align="justify"> Laajempi ohje Korp-konkordanssihakuohjelman käyttöä varten löytyy täältä:
* http://doi.org/10.5281/zenodo.581080
</p>
<BR>
Muita korpusmahdollisuuksia
<BR>
Tekstikorpuksena voi käyttää myös saamenkielisiä raamatunkäännöksiä, jotka löytää norjalaisen Bibelselskapetin sivuilta:
Korp-korpuksen puolellakin näyttää olevan raamatunteksti mukana (uskonnolliset tekstit)
* http://www.bibel.no/Nettbibelen
<BR>
<P align="justify"> Siellä on Uusi Testamentti pohjois-, luulajan- ja eteläsaameksi sekä suurimmaksi osaksi Vanha Testamentti pohjois- ja eteläsaameksi. Hakuominaisuus on käytettävissä ja siinä kolme vaihtoehtoista tapaa. Raamattu on sisänsä hyvä korpustekstinä, sillä se on hyvin monella kielellä ja siten avautuu mahdollisuus moniin kielien välisiin vertailuihin.</p>
<BR>
Lisää materiaalilähteitä
<BR>
Pohjoissaamen pikkukielioppi ruotsiksi:
* http://www.ur.se/webbplatser/gulahalan/01_pdf/giellaoahpas.pdf
<BR>
Saamenkielisiä oppimateriaaleja netissä (pohjois-, luulajan- ja eteläsaame):
* http://ovttas.no/
<BR>
Havainnollinen kielenoppimisympäristö (erilaista materiaaleja, linkkejä, myös runoja luettuna, jne.:
* http://sajus.davvi.no/
<BR>
Näiden taustalla oleva kustantaja:
* http://www.davvi.no/
<BR>
Linkkejä erilaisiin oppimateriaaleihin:
* http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=766&Itemid=61
<BR>
Verkkokauppoja, joista voi ostaa oppimateriaalia:
<BR>
Saamelaiskäräjien nettisivujen kautta:
* http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=75&Itemid=61
<BR>
Ájtte Webbshop:
* http://6351.shop.textalk.se/bocker/sprakordbocker/
<BR>
Ájtte on saamelaismuseo ruotsissa:
* http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/%C3%81jtte#tab=svenska
* http://www.ajtte.com/
<BR>
<BR>
Tässä on ulkoisia sivuja, joihin on koottu samantapaista tietoa:
<BR><BR>
Lapin kirjaston (Lappi Girjerádju) sivuilla on kattava esitys oppimateriaaleista ja linkkejä:
* https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/saamen-kielen-opiskelumateriaalit
<BR>
Näillä on sivun loppupuolella paljon linkkejä:
* http://language-learners.org/language-descriptions/saamic-language-profile/
<BR>
<BR>
Saamenkielinen media (linkkilista Saamelaiskäräjien sivuilla):
* http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_weblinks&catid=37&Itemid=12
<BR>
<BR>
[[Saamelaiskielet|Saamelaiskielet]]<BR>
<BR><BR>
[[Sisällysluettelo: Kielet ja nimitykset|Sisällysluettelo: Kielet ja nimistö]]<BR><BR>o: Kielet ja nimistö]]<BR><BR> +
|
