| TekstiThis property is a special property in this wiki.
|
<P align="justify"> Saamelaisvaalit … <P align="justify"> Saamelaisvaalit pidetään joka neljäs vuosi Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Venäjällä saamelaisvaaleja ei pidetä, koska siellä ei perustettu vastaavaa vaaleilla valittavaa edustuksellista elintä. Ensimmäiset saamelaisten parlamentaariset vaalit eli [[Saamelaisvaltuuskunta|saamelaisvaltuuskunnan]] vaalit pidettiin Suomessa 1972. Saamelaisvaltuuskunnan toimintaa on jatkanut [[Saamelaiskäräjät|saamelaiskäräjät]] vuodesta 1996. Norjassa ensimmäiset saamelaiskäräjävaalit pidettiin 1989 ja Ruotsissa 1993. Vaaliohjesäännöt perustuvat valtioiden vaalilakeihin, poikkeuksena ovat saamelaiskäräjien omat vaaliluettelot, vaalielimet ja äänestyspäivät. </P> <P align="justify"> Saamelaisvaaleja varten saamelaiskäräjät ylläpitävät erityistä [[Vaaliluettelo|vaaliluetteloa]]. Suomessa vaaliluetteloa on alettu tehdä 1950-luvulta lähtien, kun taas Norjassa ja Ruotsissa vaaliluettelot tulivat saamelaiskäräjien aloitettua toimintansa. Vaaliluetteloon saamelaiskäräjät hyväksyy henkilöt, jotka pitävät itseään saamelaisina, edellyttäen että heillä on saame kotikielenä (Norjassa ja Ruotsissa) tai ensimmäisenä opittu kieli (Suomessa). Suomessa [[Saamelaismääritelmä|saamelaismääritelmä]] kuitenkin laajeni 1996 koskemaan myös ns. lappalaisperusteista saamelaisuutta. Laajennettua määritelmää on kuitenkin KHO tulkinnut syyskuussa 1999 siten, että äänioikeuden peruste on saamelaismäärittelyssä saamen kieleen liittyvä peruste, siten KHO:n mielestä lappalaisperusteeseen nojautuva oikeus ei voi olla laajempi kuin kieliperusteeseen perustuva oikeus, joka ulottuu kolmanteen takenevaan sukupolveen saakka. Tällä perusteella KHO hylkäsi lähes kaikki yli 1000 valituksesta Saamelaiskäräjien päätöksestä olla myöntämättä äänioikeutta lappalaisperusteella. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta hyväksyi kaikkiaan 436 uutta äänioikeutettua 1999 vaaleihin. Kaikki uudet äänestäjät merkittiin luetteloon kieliperusteella eli oman, vanhempien, iso- tai isoisovanhempien kielitaidon perusteella. Sen sijaan vaalilautakunta siis hylkäsi lappalaisen esi-isän perusteella vaaliluetteloon hakeneet, jotka myös KHO hylkäsi. [[Saamelaismääritelmä|Saamelaismääritelmä]] sisältyy [[Saamelaiskäräjälaki|saamelaiskäräjälakiin]]. Suomessa rekisteröityjen saamelaisten lukumäärä on noussut 1950-luvun 3000:sta 1990-luvulle tultaessa yli 7000:een. Norjassa saamelaisten lukumääräksi arvioidaan 45 000, joista vaaliluetteloon hakeutuneiden lukumäärä on noin viidennes. Vuoden 1995 äänioikeutettuja oli 4672 ja 1999 5027. Vaaliluetteloon hakeutuneiden lukumäärä Norjassa oli 1989: 5497, 1993: 7236, 1997: 8668 ja 2001: 9923. Ruotsissa saamelaisten lukumääräksi arvioidaan noin 20 000. Ensimmäisissä vaaleissa 1993 äänioikeutettuja oli 5390 , vuoden 1997 vaaleissa 5991 ja vuoden 2001 vaaleissa 6701.</P> <P align="justify"> Suomessa on ns. henkilövaalit. Ehdokkaita voivat asettaa kolmen henkilön allekirjoittamat ehdokaslistat. Norjassa ja Ruotsissa on puolue- ja listavaalit, kuten valtakunnan muissakin vaaleissa. Vaalipiirinä on koko maa. Suomessa äänestystapa poikkeaa normaalista äänestystavasta. Äänestäjä saa kirjatun kirjeen postitse. Haettuaan itse sen postista hän saa tehdä sille mitä haluaa. Sápmelaš-lehdessä keskusteltiin erityisesti 1970-luvulla siitä, onko äänestystapa liian vaikea ja epäselvä sekä siitä, säilyykö äänestyssalaisuus kirjeitse äänestettäessä. Norjassa ja Ruotsissa äänestys tapahtuu valtakunnallisten vaalien tapaan ja niiden kanssa samanaikaisesti. </P> <P align="justify"> Suomessa valitaan 21 eniten ääniä saanutta ehdokasta edellyttäen, että niiden joukossa on ainakin kolme ehdokasta kustakin saamelaisten kotiseutualueen kunnasta. Jos kaikista neljästä kunnasta ei ole kolmea ehdokasta, niin kustakin valitaan kolme eniten ääniä saanutta. Kullekin kunnalle valitaan yksi varajäsen seuraavaksi eniten ääniä saaneiden joukosta. Ruotsissa valitaan 31 ja Norjassa 39 jäsentä. Äänestysprosentti eri maissa on vaihdellut 60-80 % välillä. </P> <P align="justify"> Suomessa saamelaisten vaalihistoria ulottuu vuoteen 1972. Ajatus saamelaisvaaleista syntyi 1972 saamelaiskomiteassa ja se myös toteutti ensimmäisen saamelaisvaltuuskunnan vaalin. Ns. koevaalissa 1972 oli 43 ehdokasta, joista valittiin 20. (Sápmelaš nr 6/1979). Äänestyskelpoisia oli yli 3000 saamelaista. Vuonna 1995 pidettiin ensimmäiset saamelaiskäräjävaalit. Vaaleissa äänioikeutettujen henkilöiden lukumäärä oli 4672 äänestäjää 6900 saamelaisesta. Saamelaiskäräjät, jonka 21 jäsenestä naisia oli 5, aloitti toimintansa 1996 alussa. Hallituksessa seitsemästä varsinaisesta jäsenestä naisia oli kolme eli Suomen sukupuolikiintiölain vaatima minimi. 1999 toisissa vaaleissa äänestyskelpoisia saamelaisia oli yhteensä 5027. Naisten osuus jäseniksi valituista oli kuusi. Molempien kausien puheenjohtajaksi valittiin Pekka Aikio sekä varapuheenjohtajiksi Irja Seurujärvi-Kari ja Pekka Fofanoff. </P> <P align="justify"> Norjassa pidettiin ensimmäiset käräjävaalit 1989. Määräaikaan mennessä oli tullut 47 listaehdotusta. 20 hyväksytyn vaalilistan takana olivat poliittiset puolueet, ja 27 muun vaalilistan takana naislista sekä eri saamelaiselinkeinoja edustavat listat. Vaalipäiviksi määrättiin 10. - 11.9.1989. Ennakkoääniä tuli 617 ja varsinaisena vaalipäivänä 3526 ääntä, hylättyjä oli 136. Vuoden 1993 vaaleissa vaalilistoja hyväksyttiin 59. Ääniä annettiin 5613, joista hylättiin 224 ja hyväksyttiin 5389. Äänestysprosentti oli 77,6. Vuoden 1997 vaaleissa hyväksyttyjä vaalilistoja oli 63, joista suurin osa puoluepoliittisia. Ääniä annettiin 6222. Äänestysprosentiksi tuli 77,8. Naisten osuus väheni 13:sta 12 jäseneen, huolimatta saamelaiskäräjien omasta naiskampanjasta. </P> <P align="justify"> Suurimmaksi puolueeksi ja siten myös hallitsevaksi puolueeksi tuli [[Norgga Sámiid Riikkasearvi|NSR]]/ Norske Samearnas Riksforbund/ Norjan saamelaisten valtakunnallinen järjestö, jonka keskuudesta käräjien puheenjohtajat ja hallitus on valittu. Käräjien ensimmäiseksi puheenjohtajaksi, tai kuten Norjassa kutsutaan, presidentiksi valittiin professori Ole-Henrik Magga ja toiseksi toimikaudeksi Sven-Roald Nystö. </P> <P align="justify"> Ruotsissa ensimmäiset vaalit järjestettiin alkuperäiskansojen vuonna 1993 ja seuraavat 1997. Ruotsin saamelaiskäräjillä istuu 31 varsinaisen edustajan lisäksi 60 varajäsentä. Saamenväestöä edustaa kaikenkaikkiaan 91 henkilöä, jotka puolestaan edustavat kymmentä saamelaista puoluetta. 1997 vaalien tuloksena suurimmiksi puolueiksi tulivat muun muassa SSR/<i>Sámiid Riikkabellodat</i>/Saamelaisten valtakunnallinen puolue,20 % äänistä, Skogssamerna, 15% ja <i>Min Geaidnu</i>, 10 %. Kaikenkaikkiaan puolueita oli 14. Sukupuolijakauma on melko tasainen, 42 naista ja 49 miestä. Naisia on siis 46 prosenttia. Kun taas tarkastellaan varsinaisia jäseniä, jakaumasta tulee melko lailla erilainen; naisia on vain 9 (29%) ja miehiä siis 22 (77 %). Miesten edustuksellisuus on siis vahva, ja vastaavasti naisten vaikuttamismahdollisuudet ovat rajalliset saamelaisten kaikissa omissa edustuksellisissa elimissä. </P> <P align="justify"> Miesten voimakas edustuksellisuus on ilmeisin Ruotsin käräjien hallituksessa, jossa ei istu yhtään naista toisella kaudella. Ensimmäisen kauden puheenjohtajaksi valittiin John Allas Labba ja toiseksi kaudeksi Lars Vilhelm Svonni. </P>
[[Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot|Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot]]<BR><BR>nen ja organisaatiot]]<BR><BR> +
|
