| TekstiThis property is a special property in this wiki.
|
<P align="justify"> Geenitutkimusta … <P align="justify"> Geenitutkimusta on sovellettu vasta muutaman vuosikymmenen ajan saamelaisten ja muiden kansojen väestöhistorian tutkimuksessa. Tästä geenitutkimuksen soveltamista kansojen väestöhistorian tutkimuksessa kutsutaan usein molekyyliantropologiaksi. </P>
<P align="justify"> Molekyyliantropologiset tutkimukset osoittavat saamelaisten olevan yksi geneettisesti ainutlaatuisimmista eurooppalaisista kansoista. Syyksi tähän on perinteisesti esitetty saamelaisten esivanhempien joukossa olleen suhteellisen suuri määrä Euroopan ulkopuolelta (mm. Siperiasta) tulleita yksilöitä, tai että saamelaiset olisivat peräti alun perin olleet samojedeja. Tutkimustulokset eivät tue tätä yhä yleistä käsitystä, koska saamelaisten ja samojedien välinen tuman DNA:n merkkitekijöistä laskettu geneettinen etäisyys on suurempi kuin esim. tanskalaisten ja samojedien välinen etäisyys ja saamelaisten mtDNA:sta (peritään yksinomaan äidinkautta) vain n. 5% on (itä)aasialaista alkuperää. </P>
<P align="justify"> Tuman DNA:n merkkitekijöistä lasketut geneettiset etäisyydet osoittavat saamelaisten geneettisten etäisyyksien muihin eurooppalaisiin olevan suuria suhteessa Euroopan kansojen välisiin etäisyyksiin, mutta pienempiä kuin samaa alkuperää olevien Polynesian saaripopulaatioiden väliset etäisyydet. Tämän perusteella saamelaiset polveutuvat niin pienestä määrästä kantavanhempia, että perustajavaikutus on voinut vaikuttaa suuresti tuman DNA:n merkkitekijöiden esiintymistiheyksiin. Osittainen eristyneisyys lähinaapureista on ylläpitänyt tätä geneettistä erikoisuutta. </P>
<P align="justify"> Saamelaiset ovat tuman DNA:n valossa geneettisesti vähemmän kaukana suomalaisista kuin muista eurooppalaisista. Tämä osoittaa saamelaisten ja suomalaisten polveutuvan suhteellisen lyhyt aika sitten eläneistä yhteisistä kantavanhemmista ja/tai saamelaisten ja suomalaisten välisestä viimeisten vuosisatojen aikana tapahtuneesta runsaasta geenienvaihdosta. </P>
<P align="justify"> MtDNA:n tutkimusten perusteella saamelaisten kantaäidit ovat peräisin sekä Länsi- että Itä-Euroopasta. Mielenkiintoinen on ns. "Saami-specific motif". Tämän saamelaisilla yleisen, itämerensuomalaisilla harvinaisen, mutta muualla tuntemattoman äitilinjan oletetaan osoittavan saamelaisten pitkäaikaista muista kansoista erillistä väestöhistoriaa. Toisaalta tämä äitilinja on voinut saada alkunsa mutaation kautta suhteellisen lyhyt aika sitten saamelaisten osittain eristyneessä kantapopulaatiossa, ja se olisi yleistynyt perustajavaikutuksen kautta, kun saamelaisten esivanhemmat siirtyivät nykyisille asuinseuduilleen, ehkä jäästä vapautuvaa Norjan rannikkoa pitkin. Norjan rannikkoreitti -hypoteesia tukee havainto, jonka mukaan eräs Iberiassa tai Etelä-Ranskassa jääkauden lopulla mutaation kautta syntynyt äitilinja (haploryhmä V) on hyvin yleinen saamelaisilla. </P>
<P align="justify"> Saamelaisten oletetusta sukulaisuudesta Siperian ja muun Pohjois-Aasian kansoihin ei ole juurikaan löytynyt todisteita heidän mtDNA:staan. Heillä ei ole sen enemmän aasialaisia haploryhmään M kuuluvia äitilinjoja kuin monilla muilla Euroopan itäpuoliskon ja Lähi-Idän kansoilla. Nämä itäaasialaiset äitilinjat saapuivat länteen todennäköisesti, koska naiset ovat avioiduttuaan siirtyneet asumaan miehensä yhteisöön. Eurooppalaisille tyypillisiä äitilinjoja on samalla tavalla kulkeutunut pitkälle Siperiaan sekä Keski-Aasiaan Mongoliaan saakka. </P>
<P align="justify"> Y-kromosomin tutkimukset osoittavat saamelaisten isälinjojensa olevan suurelta osin samoja kuin muiden suomalais-ugrilaisten sekä balttilaisia kieliä puhuvien kansojen. Tämän perusteella saamelaiset polveutuisivat pääasiassa samoista kantaisistä kuin muut suomalais-ugrilaiset ja balttilaisia kieliä puhuvat kansat. Kyseessä on ilmeisesti viimeisen jääkauden maksimin jälkeinen, pääasiassa etelästä pohjoiseen suuntautunut populaatioekspansio, jonka ansiosta Koillis-Eurooppa asutettiin. </P>
<P align="justify"> MtDNA:n ja Y-DNA:n tutkimusten valossa näyttää selvältä, että saamelaisten esivanhemmat saapuivat eri ilmansuunnista. Tämä selitys sopiihyvin yhteen useimpien arkeologiseen todistusaineistoon perustuvien johtopäätösten kanssa. </P>
<P align="justify"> Saamelaisväestöt ovat geneettisesti melko samankaltaisia toistensa kanssa, vaikka saamelaisten asuttama alue on melko suuri ja saamelaisväestöjen välillä on kielieroja. Saamelaisryhmien välillä on selvästikin ollut riittävästi geenienvaihtoa ylläpitämään niiden geneettistä samankaltaisuutta. Tämä ei ole yllättävää, koska saamelaisten kokonaismäärä on aina ollut pieni ja vakaa. </P>
<P align="justify"> Geneettiset tutkimukset osoittavat saamelaisten geneettiset juurten olevan yhtä eurooppalaisia kuin useimpien muidenkin eurooppalaisten. He kuitenkin muodostavat erillisen geneettisen ryhmän Euroopassa. Tämä geneettinen erikoisuus johtuu siitä, että he polveutuvat pienestä määrästä eri ilmansuunnista saapuneista esivanhemmista ja maantieteelliset, kulttuurilliset ja kielelliset rajat Fennoskandiassa ovat rajoittaneet kanssakäymistä lähinaapureiden kanssa varmaan siitä lähtien kun pysyvä asutus alkoi jääkauden jälkeen.</P> [[Molekyyliantropologia|Molekyyliantropologia]]<BR>
[[Fyysinen antropologia|Saamelaiset fyysisen antropologian valossa]]. <BR><BR>
[[Sisällysluettelo: Demografia, etnisiteetti ja fyysinen antropologia|Sisällysluettelo: Demografia, etnisiteetti ja fyysinen antropologia]]<BR><BR>yysinen antropologia]]<BR><BR> +
|
