| TekstiThis property is a special property in this wiki.
|
<P align="justify"> [[Kuolema ja vai … <P align="justify"> [[Kuolema ja vainajat|Kuoleman ja vainajien]] kanssa tekemisiin joutuminen on kansanuskossa ambivalentti asia. Ne sisälsivät kalmaa, [[Väki|väkeä]], joka "lujaveriselle", sitä pelkäämättömälle antoi lisää voimaa tuonpuoleisia vastustajia kohtaan. Näin siis tietäjä saattoi, hankkiutumalla tekemisiin kuoleman ja vainajien kanssa, lisätä parantamiskykyään ja muita ammatillisia taitojaan. Vainajaolennon kohtaaminen koettiin ahdistavaksi, joskaan pian kuoleman jälkeen ns. sieluaikana se ei ollut vaarallista vaan pikemminkin odotuksenmukaista. Muutoin tämä useimmiten aiheutti tavalliselle ihmiselle voimattomuuden tilan, josta saameksi on käytetty nimitystä <i>ráimmahallan</i>, pohjoisen suomeksi "raimaantuminen". Erityisesti äpärän, kastamattomana surmatun lapsivainajan, [[Eáhparaš|<i>eahpáraš</i>]], kohtaaminen oli vaarallista. <i>Ráimmahallan</i>-tilalle oli ominaista levottomuus, tuskaisuus, painajaiset ja voimattomuus, ja se saattoi pahimmassa tapauksessa johtaa kuolemaan. Uskontotieteellisesti se on selitetty muistumaksi shamanistisesta sairausselityksestä, sielunmenetyksestä: ihminen sairastuu, kun hänen yksilöllisyyttä kantava sieluosuutensa tai hänen hyvinvoinnistaan huolehtiva haltijansa poistuu. Usein vainajaolennon kohtaamiseen liittyy säikähtäminen, mutta kuolleen väki, mikä tahansa vainajiin liittyvä, esim. haudattu ruumis, saattoi aiheuttaa tilan myös uhrin tietämättä. Vainajien jäännösten ja kaiken heidän kanssaan tekemisissä olleen katsottiin kantavan mukanaan jotakin ihmisen sielullisesta olemassaolosta siten, että tämä saattoi ilmetä kummitteluna, näkyinä yms. Sitä, että asetelma saattoi myös aiheuttaa <i>ráimmahallan</i>-tilan, voidaan pyrkiä selittämään sitä taustaa vasten, että ylipäätään vainajasielujen ja elävien ihmisten sielujen välillä näyttää vallinneen tietty koheesio: vainajat kaipasivat elävien liittymistä seuraansa. Esim. inarilaiset ovat maastossa liikkuessaan pelänneet <i>kivdji</i>ä, 'varjosta', joka kuuluu [[Gobmi|<i>kobmi</i>en]] eli 'kummitusten' kategoriaan. <i>Kivdji</i>t olivat asuinpaikan entisten eläjäin henkiä, ja ne pyrkivät houkuttelemaan kulkijan harhaan, lumenalaiseen "kaltioon" (hetteeseen) tai äkkijyrkänteelle. </P>
<P align="justify"> Myöhäisperinteeseen kuuluvassa mustassa magiassa ihmisten alttiutta joutua <i>ráimmahallan</i>-tilaan käytettiin hyväksi ruumiinmultien juottamisessa. </P><BR>
[[Sisällysluettelo: Etymologia|Sisällysluettelo: Etymologia]] <BR> <BR>
[[Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore| Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore]]<BR><BR>ytologia ja folklore]]<BR><BR> +
|
