| Has queryThis property is a special property in this wiki.
|
Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
, Musiikki +
|
| TekstiThis property is a special property in this wiki.
|
<P align="justify">Musiikki on liitt … <P align="justify">Musiikki on liittynyt ja liittyy tiiviisti elinympäristön, elämäntavan, elinkeinojen ja uskomusten muovaamaan [[Saamelainen maailmankuva|maailmankuvaan]] ja kulttuuriin. Lähdetietojen perusteella musiikinharjoitus on ollut pääsääntöisesti vokaalimusiikkia ([[Joiku|joiku]]), jossa profaani ja uskomuksiin liittynyt musiikki lienevät vaikuttaneet toisiinsa. Niiden yhteyttä ei tunneta tarkasti, koska 1600-luvulta saakka kolonialistisella käännytystoiminnalla kaikki uskomuksiin liittynyt musiikinharjoitus yritettiin hävittää.</P>
<P align="justify">Saamelaismusiikki ilmentää kulttuurin sisään rakentuvaa luontosuhdetta eritoten luonnon ennusmerkkejä tulkitsevissa sävelmissä. Luonto eläimineen ja lintuineen näyttäytyy niissä ihmisen kanssa tasa-arvoisena. Kuukkeli tietää hyvää onnea, samoin orava, mutta tiaisen tai jäniksen näkeminen kertoo metsämiehelle, että on parasta pysytellä kotosalla. Sävelmiä on myös uskomushahmoista tai jumaluuksista, kuten auringosta. Sävelmillä on osoitettu pyhitystä hengille ja niiden asuinpaikoiksi koetuille tuntureille tai järville. Musiikilla on näissä sävelmissä ollut erityinen tehtävä toimia välittäjänä luonnollisen ja yliluonnollisen välillä. Tällaisia ovat eritoten erityiset apuhenkien joiut, joiden avulla saatettiin kutsua avuksi henkilökohtainen henki, joka auttoi luonnollisen ja yliluonnollisen välisen rajan ylittämisessä. Näiden sävelmien olemassa olosta todistavat vain lähdekirjoitukset, joten niiden musiikillisesta asusta ei ole tietoa. Saamelaismusiikkiin kuuluvat myös palvosjoiut dološ juoigan jotka ovat liittyneet kulttisiin rituaaleihin, kuten seitakulttiin ([[Sieidi|sieidi]]), seidan palvontaan ja uhraustoimituksiin ([[Uhraaminen|uhraaminen]]). Laulun johtajana oli tuolloin lapinkylän johtaja, noita tai joku muu vaikutusvaltainen henkilö. Näistäkään sävelmistä ei ole säilynyt nauhoitteita tai vastaavia tallenteita. Lähdetiedot antavat kuitenkin olettaa, että palvosjoikujen tekstit ovat olleet varsin pitkiä ja luonteeltaan kertovia. Kirkkoherra Jaakko [[Fellman, Jacob|Fellman]] on merkinnyt muistiin Taatsin seidan palvosjoiun seuraavan kaltaisena:</P>
<P align="justify">Taatsin seita, minä kannan <BR>
metsän viljan eestä vaskirahaa <BR>
veen viljan eestä,<BR>
kun minä hyvin saan,<BR>
messinkirenkaita annan maanantaina,<BR>
ennen päivän nousua.<BR>
Tuon keskipäivällä hirvaan sarvia<BR>
hirvaan saannin etehen,<BR>
tuon lampahan sarvia<BR>
metsän akan etehen,<BR>
kun minulle hyvin käypi.<BR>
Mutta jos minun pahoin käy,<BR>
minä kokoan yhdeksän pihkasta puun latvusta,<BR>
poltan tämän pyhän paikan,<BR>
siirryn toiseen paikkaan.<BR>
Jos minä hyvin saan,<BR>
kymmenen isoa hirvasta annan<BR>
hänelle parhaalla rykimäajalla.<BR>
Sitten vielä peurasia<BR>
veen viljan edestä,<BR>
majavan ja karhun eestä<BR>
peruasia ja kettuja,<BR>
ristikettusia ja kissoja.<BR>
Ja kun minä kaikkia näitä saan,<BR>
minä tuon paljon uhria<BR>
hopia riksin veen viljan edestä,<BR>
siihen vielä kettuja ja ahmoja,<BR>
vaskirahaa kolmannen osan.</P>
<P align="justify">(lähde J. [[Fellman, Jacob|Fellman]]: <i>Anteckningar under min vistelse i Lappmarken. Ur Lappisk Mytologi och Lappländskt sägen</i> 1903, sivut 230-231)</P>
<P align="justify">Varhaisten lähdekirjoitusten mukaan saamelaiseen [[Samanismi|samanismiin]] ja samanointitapahtumiin on liittynyt musiikinharjoitusta. Yhteisiä piirteitä näiden dokumenttien noitumiskuvauksille ovat tarve noitumiseen (tiedon hankinta tai parantaminen), joikumalla, rumpua soittamalla ja tanssimalla saavutettu transsitila, ja lopulta raportointi transsin aikana saadusta tiedosta. Samanointitapahtuma on sisältänyt lähdetietojen perusteella kahdenlaista musiikkia. Ensinnäkin samaani, noita [[Noaidi|"noaidi"]], on joikannut ja rummuttanut. Toiseksi tapahtumaan on liittynyt noidan apulaisen joikaus sinä aikana, kun samaani on ollut transsissa ja tämän nostamiseksi transsista. Lähdekirjoitukset antavat ainoastaan viitteitä siitä, millaista tämä samanointitapahtumien yhteydessä esitetty musiikki on ollut.</P>
<P align="justify">Saamelaisten käyttämistä instrumenteista yleisimmin mainittu on noitarumpu ([[Rumpu|trumman]]) [[Goavddis (kannus)|"goavddis"]]. Se on ollut huomattavan tärkeä noidan rituaalivaruste. Rumpuja on ollut kahta päätyyppiä: maljarummussa (1) poronnahkainen membraani on pingotettu maljan muotoon koverretun puumaljan yli. Kädensijan muodostavat kaksi kuperaan pohjaan leikattua pitkittäistä reikää. Seularummussa (2) poronnahkamembraani on pingoitettu seulan muotoon taivutetun kehän yli. Membraanit on kuvioitu harmaalepän (Alnus incana) kuoresta saatavalla punaisella väriaineella. Ernst [[Manker, Ernst|Manker]] jakaa rummut seitsemään eri tyyppiin rumpujen rakenteen ja kalvokuvioiden erojen perusteella. Eteläisten alueiden rummut ovat kuvioinniltaan aurinkokeskeisiä, muiden alueiden rummut pääsääntöisesti segmenttijakoisia ja viittaavat käsitykseen maailman ja todellisuuden jakautumisesta eri tasoihin. Rumpua on lyöty poronluisella T:n muotoisella vasaralla.</P>
<P align="justify">
Muista perinteisessä musiikinharjoituksessa käytetyistä soittimista tunnetaan [[Fádnu-soitin|fádnu]]-niminen 3-5 sormireikäinen pilli, joka tehtiin [[Boska (väinönputki)|väinönputken]] (Angelica archangelica) versosta. Myös helistimiä tiedetään käytetyn.</P>
<P align="justify">
Huomattavimmat suomalaiset saamelaismusiikkia sisältävät arkistokokoelmat ovat seuraavat:</P>
#Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen arkisto, Erkki Ala-Könnin kokoelmat, Tampereella ([[Luohti (joiku)|luohti]] ja [[Leudd|leuˊdd]] -tallenteita)
#Suomen Kielen nauhoitearkiston kokoelmat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa Helsingissä (luohti ja leuˊdd -tallenteita)
#Turun yliopiston kansanperinteen laitoksen Talvadas-aineisto Turussa (luohti-tallenteita)
#Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto Helsingissä ([[Luohti (joiku)|luohti]], [[Leudd|leuˊdd]] ja [[Luvvjt|luvvjt]]-tallenteita)
<P align="justify">Ruotsin merkittävin saamelaismusiikkikokoelma on Uppsalan Landsmåls och Folkminnes -arkistossa. Se sisältää mm. Karl Tirénin ja Björn Collinderin kokoelmat (luohti, vuolle ja vuolie -tallenteita). Norjassa Tromssan yliopisto on koonnut saamelaismusiikkiaineistoja. Lisäksi sinne on yritetty koota kaikki keskeiset saamelaisten musiikkia koskevat julkaisut. Saamelaismusiikkia on arkistoissa myös Venäjällä. Venäjän tiedeakatemian kansatieteellisen instiruutin Pietarin osaston äänitearkistossa on Hippius-Evald -kokoelma vuosilta 1928-37 ja Petroskoin Kielen ja kirjallisuuden instituutissa on Kert-Zaikov -kokoelma 1960-1975. Ne ovat [[Leudd|leuˊdd]] ja [[Luvvjt|luvvjt]]-tallenteita. Myös Virossa on saamelaismusiikkikokoelmia, joista mainittakoon Jaan Sarvin ja Igor Bogdanovin leuˊdd ja luvvjt -kokoelma, joka sijaitsee Radio Tallinnan hallussa.</P><BR>
[[Sisällysluettelo: Taiteet|Sisällysluettelo: Taiteet]]<BR><BR>lysluettelo: Taiteet]]<BR><BR> +
|
