| TekstiThis property is a special property in this wiki.
|
<P align="justify"> Kolttasaamelaist … <P align="justify"> Kolttasaamelaisten sekä Kuolan kildinin- ja turjansaamelaisten musiikki on perinteisesti ollut etupäässä laulullista ilmaisua. Tässä mielessä ne kuuluvat yleissaamelaisen musiikkikäytännön piiriin. [[Soitinmusiikki: itäsaamelainen|Soitinmusiikin]] vähäiselle sijalle lienee historiassa ollut syynä liikkuva elämäntapa ja arktiset olosuhteet, jotka ovat vaikeuttaneet soitinharrastusta. </P>
<P align="justify"> Kolttien laulumusiikin aiheita ovat:
# huhuilut,
# eläinten äänten matkinnat,
# eläinten maanitukset,
# luontoaiheiset laulut,
# A) henkilölaulut (pääosa musiikista) ja B) henkilöjoiut,
# morsian- ja kuolinitkut (<i>reäkkmõs</i>),
# hengelliset laulut,
# lasten tuudituslaulut,
# tanssi- ja leikkilaulut (erityisesti katrillilaulut) ja
# venäläiset sotilaslaulut.
Koltan sanaa [[Leudd|<i>leuˊdd</i>]] käytetään pääasiassa aiheista 4)-6) kolttien keskuudessa Suomessa sekä Kuolan [[Tuållâm|Tulomassa]], Ylä-Tulomassa ja Joonassa. Ne lauletaan saamen kielellä. </P>
<P align="justify"> Kildinin ja Turjan saamelaisten lauluaiheita ovat
# eeppiset henkilökohtaiset laulut (sisältävät tavallisesti myös kosintatarinoita),
# paikannimilaulut (joihin tavallisesti liittyy myös henkilöviitteitä),
# matka-ajolaulut (aihe vapaa); lyyriset laulut,
# eläinaiheiset laulut (porotalous ja -paimenlaulut, kalamiesten laulut; porokuvauksia ja -vertauksia sisältyy lähes aina myös henkilölauluihin)
# A) legendat, tarinat (osin lauletut) ja B) mahd. myös »voimalaulut» perheenjäsenille,
# itkut (<i>reaGk</i>),
# lastenlaulut: A) kehtolaulut ja B) (usein venäläisvaikutteiset) leikkilaulut,
# leikilliset ja pilkkalaulut: A) juomalaulut ja B) härskit laulut,
# saamenkieliset venäläisperäiset laulut,
# katrillitanssilaulut (sekä saameksi että venäjäksi),
# venäläiset laulut (aije) - joskus myös suomalaiset tai komilaiset laulut (aie): kolhoosi- ja kansanlaulut sekä kotityölaulut.
[[Luvvjt|<i>Luvvjt</i>]] -sanaa käytetään pääasiassa aiheista 1)-6) kildinin- ja turjansaamelaisten keskuudessa. Ne lauletaan saameksi. Soitinten käyttö liittyy etupäässä kohtiin 9) - 11). </P>
<P align="justify"> Kaikkein kaukaisin sukulaisilmiö on Alan Lomaxin esiin tuoma yhteys Tulimaan Ona (Selknam) -intiaanien shamanistiseen lauluun. Vanhakantainen äänenmuodostus on silmiinpistävin yhdistävä tekijä. Ilmari Krohn erotti suomalais-ugrilaisten kansojen lauluissa kaksi melodista päätyyppiä: A) pentatoninen sekä B) diatonis-resitatiivisen, joka olisi siis tyypillistä suomalais-ugrilaista melodiikkaa. Jos pohjoissaamelainen [[Joiku|joiku]]/[[Luohti (joiku)|luohti]] kuuluisi A-ryhmään, niin kolttasaamelainen [[Leudd|leuˊdd]] ja kuolansaamelainen [[Luvvjt|luvvjt]] kuuluvat B-ryhmään yhdessä karjalaisten itkujen ja runolaulun sekä osin länsisaamelaisen vuolle-laulannan kanssa. </P>
[[Saamelaiskielet|Saamelaiskielet]]<BR><BR>
[[Sisällysluettelo: Taiteet|Sisällysluettelo: Taiteet]]<BR><BR>lysluettelo: Taiteet]]<BR><BR> +
|
