| Id
|
0422 +
|
| Kieli
|
suomi +
|
| Kirjoittaja
|
Leif Rantala +
|
| Otsikko
|
Kuolan saamelaisten taide +
|
| Has queryThis property is a special property in this wiki.
|
Kuolan saamelaisten taide +
, Kuolan saamelaisten taide +
, Kuolan saamelaisten taide +
, Kuolan saamelaisten taide +
, Kuolan saamelaisten taide +
, Kuolan saamelaisten taide +
, Kuolan saamelaisten taide +
, Kuolan saamelaisten taide +
, Kuolan saamelaisten taide +
, Kuolan saamelaisten taide +
, Kuolan saamelaisten taide +
, Kuolan saamelaisten taide +
, Kuolan saamelaisten taide +
, Kuolan saamelaisten taide +
, Kuolan saamelaisten taide +
, Kuolan saamelaisten taide +
, Kuolan saamelaisten taide +
, Kuolan saamelaisten taide +
|
| Categories |
Taiteet +
, Suomenkieliset artikkelit +
|
| MuokkausaikaThis property is a special property in this wiki.
|
19 elokuu 2014 10:27:31 +
|
| Has default formThis property is a special property in this wiki.
|
Artikkeli +
|
| TekstiThis property is a special property in this wiki.
|
<P align="justify"> [[Lujaa'vrr|Luuj … <P align="justify"> [[Lujaa'vrr|Luujärvellä]] (Lovozerossa) toimii kulttuuritalo, joka on rakennettu 1958 (nykyisessä paikassa v:sta 1985), ja jonka päätehtävä on venäläisen kulttuurin edistäminen. Saamelais- ja komilaiskulttuuria varten on 22.10.1994 avattu <i>Kansallinen kulttuurikeskus</i>, jonka johtajana on <i>Larisa Avdejeva</i>. Keskuksen tehtävänä on edistää kansallista kulttuuria järjestämällä kursseja ja näyttelyitä, iltamia jne. Keskus toimii eniten käsityön alalla ja siinä on 9 työntekijää (venäläisten kulttuuritalolla 37). [[Lujaa'vrr|Luujärvellä]] on myös kansatieteellinen museo, joka on alun perin perustettu koulumuseoksi (1962). Nykyisessä muodossaan se on toiminut vuodesta 1968. Virallisesti se on Murmanskin lääninmuseon alainen. </P>
<P align="justify"> Luujärvellä järjestetään seuraavat säännölliset kulttuuritapahtumat: <i>Pohjolan talvikisat</i> (1930-luvulta), <i>saamelaisten kesäkisat</i> (vuodesta 1986), <i>Karhunpeijaiset</i> (vuodesta 1995) ja <i>Poronhoitajien päivä</i>. Olenegorskissa on 1995 lähtien järjestetty <i>musiikkifestivaali</i>. </P>
<P align="justify"> Luujärven kylässä toimivat seuraavat laulu- ja tanssiryhmät: pääosiltaan venäläistä kulttuuria esittävä <i>Lujavr</i> (vuodesta 1929), saamelaista laulua ja tanssia esittävät <i>Oijar</i> (per. 1985) ja <i>Tanssivat saamelaiset</i> (per. 1998). Revdassa toimii lauluryhmä <i>Cuzem</i>. </P>
<P align="justify"> Luujärvellä toimii myös <i>musiikkikoulu</i> (v. 1966) ja <i>taidekoulu</i> (v. 1970). Vuonna 1991 perustettiin <i>Lapsi- ja nuorisokulttuurin keskus</i>. Vuodesta 1987 lähtien on Murmanskin koulussa järjestetty saamelaiskulttuurin viikkoja. </P>
<P align="justify"> Kuolan niemimaalla toimivat seuraavat saamelaiset kuvataiteilijat: <i>Jakov Jakolev</i> (s. 1962), joka on kuvittanut useita saamelaiskirjoja. Hän tekee myös esineitä puusta, luusta ja sarvesta. <i>Ivan Galkin</i> (s. 1949) on itseoppinut kuvataiteilija, jonka aiheita ovat pohjoiset maisemat ja ystävien ja sukulaisten henkilökuvat. Nykyisin hän toimii Luujärven kunnan virkamiehenä, joka hoitaa kansallisia kysymyksiä. <i>Nadezda Ljasenko</i> (s. 1955) asuu Songuin kylässä ja kuvaa perhettä, rakkautta ja ihmisen ja luonnon välistä harmoniaa. </P>
<P align="justify"> Käsityö on edistynyt kovasti viimeisten 15 vuoden aikana. Käsityöntekijöillä on vuonna 1993 perustettu yhdistys, <i>Cepes Saam</i>, pj. <i>Anastasija Mozolevskaja</i>. Ruotsin ja Suomen saamelaiset ovat järjestäneet useita käsityökursseja Kuolan saamelaisille. Vuonna 1994 pidettyyn käsityönäyttelyyn osallistui 40 Kuolan saamelaista. </P>
<P align="justify"> Kuolan saamelaisen musiikin "grand old lady" on <i>Marija Zaharova</i> (s. 1922), joka on syntynyt tundralla ja kasvattanut 9 lasta. Hän on myös taitava käsityöntekijä. Kuolan saamelaisten perinteisissä [[Joiku|joiuissa]] ([[Kildininsaame|kildininsaamelainen]] [[Luvvjt|<i>luvvjt</i>]]) ei ole määrättyjä sanoja vaan teema. Samasta teemasta on esitetty lauluja tai joikuja, joissa on hyvin erityyppinen sisältö. Kuolan saamelaisten musiikkia löytyy kolmelta äänilevyltä sekä muutamasta kasetista. Perinteisistä laulajista voidaan vielä mainita <i>Pavla Konkova</i> ja nuoremmista <i>Anfisa Agejeva</i> ja <i>Elvira Galkina</i>. </P> <BR>
[[Sisällysluettelo: Taiteet|Sisällysluettelo: Taiteet]]<BR><BR>lysluettelo: Taiteet]]<BR><BR> +
|
