| TekstiThis property is a special property in this wiki.
|
<P align="justify"> Alkuperäistä kol … <P align="justify"> Alkuperäistä kolttalakia ja asetusta on tarkistettu useita kertoja. Voimassa oleva kolttalaki on vuodelta 1995 (L 253/95) ja asetus vuodelta 1997 (A 133/97). Kolttalain 1 luvun yleisissä säännöksissä 1 §:ssä määritellään lain tarkoitus: lain tavoitteena on edistää kolttaväestön ja -alueen elinolosuhteita ja toimeentulomahdollisuuksia sekä ylläpitää ja edistää kolttakulttuuria. Lain 2 §:ssä määritellään koltta-alue: se rajoittuu idässä valtakunnan rajaan, kulkee etelässä Luttojoelta Kattajärven länsipuolitse ja Ruohojärvien lounaispuolitse Kurupäälle ja sieltä Mattojärven länsipuolitse Nanguvuonon länsipäähän. Lännessä koltta-alue rajoittuu linjaan Nanguvuonon länsipäästä Tsharminiemen pohjoiskärkeen ja edelleen Palkissaareen, sieltä Kärppäsaaren, Varttasaaren, Koutukinsaaren kautta. Pisteriniemen itäpuolitse ja Naamajärven tilan pohjoispuolitse Nitsijärven Lammassaareen, Iijärven Rovaniemelle ja Inarin ja Utsjoen rajalle Tsoalmmavárrin kohdalle sekä pohjoisessa Inarin ja Utsjoen kuntien väliseen rajaan. </P>
[[Tiedosto:kolttaalue.jpg|thumb|600px|Kolttasaamelaisten asuinalue Suomessa]]
<P align="justify"> Lain mukaan "koltalla tarkoitetaan henkilöä, joka pitää itseään kolttana, edellyttäen, että hän itse tai hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan ainakin yksi on oppinut [[Koltansaame|koltan kielen]] ensimmäisenä kielenään tai hän on tällaisen henkilön jälkeläinen taikka että hän on aikaisemman lainsäädännön tarkoittama syntyperäinen koltta tai tällaisen koltan jälkeläinen". Säännöksellä pyrittiin yhdenmukaistamaan määritelmää pohjoismaisen saamelaisen määritelmän kanssa. </P>
<P align="justify"> Laissa määritellään erilaiset kolttia koskevat valtion tukitoimenpiteet sekä valtion maa- ja vesialueisiin kohdistuvat oikeudet, joihin koltta-alueella asuvilla koltilla on ilman erikorvausta oikeus. Nämä erityiset oikeudet koskettavat etupäässä luontaiselinkeinojen harjoittamista ja poltto- ja rakennuspuun ottoa. Useimpiin toimenpiteisiin tarvitaan lisäksi metsänhoitoviranomaisten luvat. </P>
<P align="justify"> Lain 2 ja 3 luvuissa määritellään lainat ja muut tukitoimenpiteet, 4 luvussa maan hankkimiseen, 5 luvussa maan myymiseen liittyvää menettelyä, 6 luvussa tilojen rajoitukset ja 7 luvussa saamisten takaisinperiminen. </P> <BR><BR>
[[Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot|Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot]]<BR><BR>nen ja organisaatiot]]<BR><BR> +
|
