| TekstiThis property is a special property in this wiki.
|
<P align="justify"> <i>Boaššu& … <P align="justify"> <i>Boaššu</i> (eri kielivariaatioin) on tarkoittanut sekä saamelaisen kodan tai turvekammin kultillista takaovea että siitä tulisijan ulottuvaa aluetta, kodan pyhää ja vain miehille sallittua peräsoppea. <i>Boaššu</i> kuuluu näin [[Pyhä|pyhän]] kentälle saamelaisessa esikristillisessä maailmankuvassa. Peräpohjolan suomenkielellä <i>boaššu</i> oli [[Boaššu, Posio|posio]], mikä vielä näkyy Posion kunnan nimessä. Pyhän peräoven ja -sopen ovat tunteneet ruotsin-, pohjois-, kemin- ja itäsaamelaiset; turjansaamelaisilla oven nimi on tosin ollut <i>varr-lypps</i> ('verinen peräovi'), mikä viittaa sen käyttöön metsästyksen yhteydessä. </P> <P align="justify"> <i>Boaššu</i> oli paikka, jossa säilytettiin noitarumpua sekä aseita; kaikki nämä olivat naisilta kiellettyjä asioita. <i>Boaššu</i>un liittyvän takaoven kautta miehet lähtivät karhun- ja muuhunkin metsästykseen ja palasivat metsältä; myös saalis tuotiin sen kautta sisään. Sen kautta miehet myös kulkivat uhritoimituksiin ja palasivat niistä sekä menivät kalaan saivojärvelle ([[Sáiva|sáiva]]). </P> <P align="justify"> Läntisten, lähinnä norjansaamelaisten tietojen mukaan <i>Boaššu</i>ssa asui sitä hallitseva feminiini jumaluus, <i>Boaššoáhkká, 'Boaššu</i>akka'. Suomen- ja itäsaamelaiset eivät tätä jumaluutta ole tunteneet. Vastaavasti <i>boaššu</i>a vastapäätä sijoittuva alue kodassa, tulisijan ja ovensuun välinen alue - jossa <i>áhkká</i>-jumalattarien ajateltiin asuvan - oli naisten sakraali vyöhyke . </P> <P align="justify"> <i>Boaššu</i>n kautta kulkeminen muodostui yhdeksi niitä saamelaisten esikristillisen maailmankuvan näkyvistä ilmentymistä (mm. rummun käytön ja yhteisöllisten seitauhrien ohella), jotka lähetyssaarnaajat pyrkivät kriminalisoimaan ja tukahduttamaan. Niiden kiinninaulaajana kunnostautui varsinkin 1600-luvun puolenvälin jälkeen Kemin Lapissa toiminut Gabriel [[Tuderus, Gabriel|Tuderus]], joka tämän johdosta joutui suorastaan hengenvaaraan suuttuneiden saamelaisten keskuudessa. Vaikka <i>boaššu</i>n kautta kulkeminen vähitellen saatiin juurituksi ja itse pesäsoppi muodostui patojen yms. tavaroitten säilytyspaikaksi, monet saamelaisnaiset pyrkivät vielä pitkään välttämään kodan takaosan kiertämistä. </P>
Katso myös [[Boaššu, Posio|Boaššu, Posio]]<BR><BR>
[[Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore| Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore]]<BR><BR>ytologia ja folklore]]<BR><BR> +
|
