You do not have permission to edit this page, for the following reason:
The action you have requested is limited to users in the group: Users.
<P align="justify"> Saamelaiset uskoivat ihmisellä olevan useita henkisiä ulottuvuuksia, joita paremman termin puutteessa on nimitettävä sieluiksi tai sieluosuuksiksi: luurangossa sijainnut elämänprinsiippi, ruumiintoimintoja ylläpitävä osuus ("henkisielu"), vapaasti liikkuva osuus ("vapaasielu") ja {{Artikkelilinkki|10139|etiäisenä}} (<i>ovdasaš</i>) näyttäytyvä seuralaishaamu (<i>fárrosaš</i>). Jako on uskontotieteellinen ja perustuu päättelyyn. Ei tiedetä, onko saamelaisilla ollut omia nimityksiä kaikille näille ulottuvuuksille; missään tapauksessa saamelaiset eivät itse ole spekuloineet asialla. Nykyään saamelaiset käyttävät sielusta länsimais-kristillisiä merkityksiä kantavaa sanaa <i>siellu</i>, minkä lisäksi tunnettu on ollut (InS) <i>heägga</i>, 'henki'. </P> <P align="justify"> Länsisaamelaisten tietojen mukaan luurangossa asuneen elämänprinsiipin saattoi luoda ainoastaan {{Artikkelilinkki|1058|taivaanjumala}} {{Artikkelilinkki|10122|<i>Radien</i>}}. Hän lähetti sielun <i>Máttaráhkka</i>lle, joka puolestaan luovutti sen tyttärelleen <i>Sáráhkká</i>lle (<i>Áhkka</i>-jumalattaret). Yleissaamelaisena pidettävän käsityksen mukaan ihmisen kuoltua vainajalassa ({{Artikkelilinkki|1055|kuolema ja vainajat}}) vaikuttavat voimat saattoivat luoda siellä ihmiselle uuden vainajalaruumiin, jos luuranko oli ehjä ja kokonainen. Sama periaate koski eläimiä; rituaalisesti oikein uhrattu eläin kasvoi uudelleen {{Artikkelilinkki|1016|<i>sáiva</i>}}an, jos sen luuranko oli kokonainen ({{Artikkelilinkki|1014|uhraaminen}}, {{Artikkelilinkki|1589|karhukultti}}). Henkisielu oli fyysisiä elintoimintoja ylläpitävä "sielu". Kun henki lähti, niin fyysinen kuolema tuli. Vapaasielu saattoi poistua ruumiista monissa tilanteissa. Unessa ja noidan ({{Artikkelilinkki|10119|<i>noaidi</i>}}) transsissa ajateltiin sielun poistuvan ja vaeltavan ruumiin ulkopuolella, samoin vaikean sairauden tilassa, kun ihminen oli tajuton ({{Artikkelilinkki|1061|<i>ráimmahallan</i>}}). Yleissaamelaiseksi katsottavan käsityksen mukaan sielu saatiin esivanhemmilta, jolloin kysymykseen tulee juuri vapaasielu, ihmisen identiteettiä kantanut henkinen ulottuvuus. Etiäistä on pidettävä ihmisen onnesta ja hyvinvoinnista huolehtivan haltijan, seuralaishaamun (<i>fárrosaš</i>) ilmentymänä; <i>ovdasaš</i> nähdään tai se ilmaisee itsensä ennen kuin sen tarkoittama henkilö fyysisesti tulee. Ainakin inarinsaamelaisten mukaan <i>fárrosaš</i> oli kuolematon ja jäi oleskelemaan kuolin- tai hautapaikan luo. Se kuitenkin saattoi siirtyä myös jälkeläisille, jos nämä pitivät yllä suvun tapoja, ja huolehtia myös näiden omaisuudesta ja hyvinvoinnista. </P><BR> {{Artikkelilinkki|20140806122035| Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore}}<BR><BR>
Artikkeliin liittyviä paikkoja:
Artikkelin kirjoittaja:
Artikkelin luokat:
Sivulle tulevat ääninäytteet:
