Edit Artikkeli: Peura ja poro

METATIEDOT

TEKSTI

<P align="justify"> Peura ja sen kesy tai puolikesy muoto, poro, ovat olleet saamelaisten taloudessa keskeisiä eläimiä. Niillä on ollut suuri kultillinen merkitys suosittuna uhrieläimenä, mutta samantapaista omaa kulttia kuin karhuun ({{Artikkelilinkki|1054|karhukultti}}) siihen ei ole liittynyt, ainakaan yleissaamelaisesti. Sen sijaan peuralla on huomattava sija tietyissä syntymyyteissä, ja siihen liittyy myös eskatologinen astraalimyytti. </P> <P align="justify"> Poroon ja sen jäännöksiinkin kehotettiin suhtautumaan kunnioittavasti poro-onnen säilymiseksi. Taustalta löytyy monissa tapauksissa uskomus luihin liittyvästä elämänprinsiipistä ({{Artikkelilinkki|1057|sielu}}), ja siten viime kädessä kysymys oli elollisten olentojen kiertokulun varmistamisesta. Esim. jos tunturissa löysi poron luurangon, oli luut kerättävä ja ladottava pensaan alle luontaiseen järjestykseen. Ylipäätään poron luita ei saanut hävittää esim. polttamalla vaan ne tuli heittää maahan tai antaa koirille. </P> <P align="justify"> Valkoinen naarasporo on ollut poronhoitajien onneneläin, jollainen jokaisella omistajalla tuli olla tokassaan poro-onnen takaamiseksi. Valkoinen peura tai poro oli myös keskeinen uhrieläin "ylisille" jumaluuksille kuten taivaanjumala {{Artikkelilinkki|10122|<i>Radien</i>ille}} tai {{Artikkelilinkki|1059|tuulenjumala}} <i>Bieggagállis</i>ille uhrattaessa. <i>Radien</i>ille uhrattiin myös porojen sukuelimiä, koska sitä pidettiin viime kädessä maailmanjärjestyksen ja sitä kautta siihen kuuluvan poro-onnen ylläpitäjänä. Peura tai poro ylipäätään oli suosituin uhrieläin myös seitakultissa ja muissa uhrirituaaleissa. Alisen maailman jumaluuksille uhrattaessa sen tuli olla väriltään tumma, tai ainakin tumma villalanka pujotettiin sen korvaan. Seitakultin yhteydessä lanka oli punainen ja ukkosenjumalalle uhrattaessa harmaa. Usein toistuvissa yksityisen palvojan elinkeino-onnea ylläpitävissä uhrirituaaleissa peuran tai poron sarvet riittivät uhriksi tai esim. seitakiveä saatettiin voidella peuran rasvalla, mutta suuret kalendaariset yhteisöriitit ja onnettomuuden tai vastoinkäymisen johdosta suoritettavat kriisiriitit vaativat yleensä koko eläimen uhraamisen ({{Artikkelilinkki|1014|uhraaminen}}). </P> <P align="justify"> Länsisaamelaisissa kosmogonisissa myyteissä {{Artikkelilinkki|1067|Aurinko}} (Beaivi) esiintyy ihmiskunnan kantaisänä, mutta myös peuranmetsästyksen ja poronhoidon aloittaneena kulttuuriheeroksena. Nämä myytit on koodattu pitkiin eeppisiin jaksoihin, joista tunnetuin on "<i>Päivän pojan kosiomatka jättiläisten maahan</i>" (kts. myös {{Artikkelilinkki|16158|Fjellner}}, Anders). Sen mukaan saamelaiset polveutuvat Auringon pojan ja Jättiläisen tyttären avioliitosta. Tyytyväisenä avioliittoon Aurinko antaa pariskunnalle ensimmäisen peuralauman ikään kuin myötäjäiseksi ja myös opettaa poikansa metsästämään peuroja. Peurat ja peuranmetsästyksen taito ovat siis peräisin Auringosta. Itäsaamelaisessa perinteessä Aurinko itse tai Auringon poika avioituu ihmisnaisen kanssa ja syntyy Auringon tytär, joka avioituu köyhän poropaimenen kanssa, ja saamenkansa saa näin alkunsa tästä liitosta. Peurat pariskunta saa Auringolta myötäisinä. Itäsaamelaisenkin version mukaan peurat ovat näin Auringosta lähtöisin. </P> <P align="justify">Länsisaamelaisen {{Artikkelilinkki|1004|astraalimytologian}} mukaan Auringon pojan ja Jättiläisen tyttären lapset, pojat nimeltä <i>Gállabártnit</i> ovat taivaallisia hirvenhiihtäjiä, jotka ajavat takaa <i>Sarva</i>a eli (Johan {{Artikkelilinkki|1652|Turin}} mukaan) Kassiopeiasta, Perseuksesta ja osasta Ajomiehen tähtikuviota muodostuvaa hirveä. <i>Gállabártnit</i> taas oli Turille Orionin vyö (eli Aaroninsauva). Taivaallisella metsästysdraamalla on kosminen, eskatologinen ulottuvuus: kun taivaalliset hiihtäjät viimein saavat otuksen saaliikseen, tulee maailmanloppu. Näin siis peura on mukana sekä ihmiskunnan alku- että sen lopputapahtumissa; tämä elämää ylläpitävä eläin tulee mukaan kuvaan ihmiskunnan syntyessä ja sen kadotessa elämä taas loppuu. </P> <P align="justify"> Itäsaamelaiset tuntevat {{Artikkelilinkki|10132|myytin}} {{Artikkelilinkki|1084|<i>Myanndash</i>ista}}, peuramiehestä. Tämän äiti oli naispuolinen samaani ({{Artikkelilinkki|1051|samanismi}}). Hänellä oli kyky muuntautua peuraksi, ja kerran hänen näin peurana ollessa peurahirvas astui hänet. <i>Myanndash</i> asui äitinsä kanssa peuranluista ja -vuodista tehdyssä kodassa, ja verinen joki erotti heidän asuinsijansa ihmisten maailmasta. Sisällä kodassapeuramies oli ihmishahmoinen, ulkona taas peuran hahmossa. Tultuaan aikuiseksi peuramies tahtoi avioitua ihmisnaisen kanssa. Äiti kuitenkin vastusti tätä, koska ihminen ei voisi koskaan olla yhtä "puhdas" kuin hän. Poika sai kuitenkin tahtonsa läpi. Liitosta syntyneet lapset syntyivät ihmishahmoisina, mutta muuttuivat sittemmin peuroiksi äidin rikottua tabusäännön, jonka mukaan lasten likaamia vuotia ei saanut jättää likaisina kotaan. Rikkomuksen johdosta perheen lapset muuttuivat peuranvasoiksi, ja peuramies itsekin joutui ainiaaksi jäämään peurahahmoonsa ja pakenemaan tundralle. Yksin jäänyt vaimo avioitui uudelleen, mutta hänen uusi miehensä oli kehno metsästäjä. <i>Myanndash</i> sääli perhettä jatarjoutui antamaan tälle metsästysonnen, jos mies tappaisi hänet ja jakaisi lihan sukulaisten kesken. Antamalla metsästysonnen kantaäidin puolisolle <i>Myanndash</i> opetti koko saamenkansan metsästämään peuroja. <i>Myanndash</i>in vaimosta ja hänen uudesta miehestään tuli saamenkansan esivanhempia. Samalla peuranmetsästys, ja poronhoito sen perillisenä, tuli karakterisoimaan saamenkansaa, aivan kuten asianlaita on länsisaamelaisenkin {{Artikkelilinkki|10131|mytologian}} mukaan. Vaimolla säilyi erityissuhde <i>Myanndash</i>iin, peuranmetsästyksen suojelijaan. Nukkumalla peuramiehen taljassa hän saattoi saada puolet tämän sielusta ja päästä peurana vaeltamaan tunturissa. Myytti alleviivaa näin myös ihmisen ja peuran suhteen läheisyyttä, ihmisen ja eläimen hiuksenhienoa eroa. Eräiden Kuolan kalliopiirrosten voidaan tulkita liittyvän <i>Myanndash</i>in tarinaan tai ylipäätään ihmisen ja peuran läheiseen suhteeseen. </P> Katso myös: * {{Artikkelilinkki|0803|porosta}} eläimenä * {{Artikkelilinkki|0820|boazu (poro)}} -sanan alkuperästä, etymologiasta * {{Artikkelilinkki|20140515105710|peurasta}} eläimenä <BR> <BR> Poronhoito- / poro-aiheisia linkkejä: {{Artikkelilinkki|20140722111137|poronhoito - kokoomasivu}} <BR><BR> {{Artikkelilinkki|20140806122035| Sisällysluettelo: Muinaisusko, mytologia ja folklore}}<BR><BR>

SISÄLLÖNKUVAILU

Artikkeliin liittyviä paikkoja:

Artikkelin kirjoittaja:

Artikkelin luokat:

Sivulle tulevat ääninäytteet: