You do not have permission to edit this page, for the following reason:
The action you have requested is limited to users in the group: Users.
<P align="justify"> Enst Mauritz Manker (1893-1972) oli ruotsalainen etnografi, filosofian tohtori h.c. (1953), <i>Nordiska Museet</i>in (Tukholma) lappalaisen osaston johtaja 1939-1961, museon intendentti 1957-1961 ja {{Artikkelilinkki|1701|<i>Acta Lapponica</i>}} -sarjan perustaja ja toimittaja 1938-1961. </P> <P align="justify"> Saamelaiskulttuurin väsymätön dokumentoija Ernst Manker on yksi ruotsalaisen {{Artikkelilinkki|1721|lappologian}} suurimmista nimistä. Mankerin työtavassa yhdistyivät harvinaisella tavalla tehokkuus, pedanttinen tarkkuus ja eläytyvä ote. Viimeksi mainittu oli perua hänen henkilökohtaisista lämpimistä saamelaiskontakteistaan, ja se näkyy vielä paremmin hänen populaareista julkaisuistaan. </P> <P align="justify"> Mankerin <i>magnum opus</i> oli hänen kaksiosainen saamelaisten noitarumpujen inventointinsa: <i>Die lappische zaubertrommel I II</i> (1938, 1950). Monumentaalinen, yhteensä yli 1300-sivuinen teos esittelee sekä rakenteensa että kuvituksensa puolesta kaikki originaaleina, kuvauksina tai mainintoina säilyneet saamelaiset {{Artikkelilinkki|1150|noitarummut}}. Siinä inventoidaan myös rumpukuvioitten siihenastinen tulkintahistoria, minkä lisäksi Manker antaa omat tulkintansa. Mankerin toinen suuri kokoava teos oli <i>Lapparnas heliga ställen</i>, saamelaisten pyhien paikkojen inventaario (1957). Näiden lisäksi Manker julkaisi kymmeniä muita yleisesityksiä, kansatieteellisiä eritystutkimuksia sekä yksityiskohtaisia kenttätutkimusraportteja. Pelkistetty mutta taiteelliselta kannalta hiottu yleisesitys <i>De Åtta årstidernas folk</i> (1963) on käännetty lukusille kielille, mm. suomeksi (<i>Kahdeksan vuodenajan kansa</i>). Kaiken aikaa Manker kirjoitti myös saamelaiskulttuuria esitteleviä yleistajuisia kirjoja kuten seitoja ({{Artikkelilinkki|1011|<i>sieidi</i>}}) käsittelevä <i>Markens gudar</i> (1948) sekä lehtiartikkeleita. Mankerin laaja-alainen saamelaiskulttuurin arvostus näkyy myös siinä., että hän perustamansa <i>Nordiska Museet</i>in {{Artikkelilinkki|1701|<i>Acta Lapponica</i>}} -sarjan toisena volyymina painatti saamelaisen taiteilijan {{Artikkelilinkki|1655|Nils Nilsson Skumin}} töitä teoksessa <i>Same sita Lappbyn</i> (1938).</P><BR> {{Artikkelilinkki|20140806093720|Sisällysluettelo: Biografiset artikkelit}}<BR><BR>
Artikkeliin liittyviä paikkoja:
Artikkelin kirjoittaja:
Artikkelin luokat:
Sivulle tulevat ääninäytteet:
