You do not have permission to edit this page, for the following reason:
The action you have requested is limited to users in the group: Users.
Venäjän saamelaisten poliittinen tilanne <P align="justify"> Ensimmäinen lehtikirjoitus, joka paljasti Venäjän saamelaisten todellisen tilanteen, ilmestyi Lovozerossa 5.11.1988. Kuolan niemimaalle on sen jälkeen perustettu kaksi saamelaisjärjestöä. Vanhin on vuonna 1989 perustettu <i>Kuolansaamelaisten järjestö</i> (lyh. AKS), jolla on toimisto Murmanskissa. Nykyinen puheenjohtaja on <i>Nina Afanasjeva</i>. Vuonna 1998 perustettiin toinen saamelaisjärjestö, jolla on pääpaikka Luujärvellä (Lovozerossa), nimeltään <i>Murmanskin läänin saamelaisten yhteiskunnallinen järjestö</i> (lyh. OOSMO). Sen puheenjohtaja on <i>Aleksandr Kobelev</i>. Kummallakin järjestöllä on paikallisia yhdistyksiä ympäri Kuolan niemimaata. Jäsenmäärät ovat muutamia satoja. Järjestöjen tehtävänä on valvoa saamelaisten etuja eri tasoilla. Lisäksi ne järjestävät erilaisia seminaareja ja juhlia esim. poronhoitajien kunniaksi. Ne ovat myös vastaanottaneet humanitaarista apua lännestä, jota he ovat jakaneet edelleen eniten apua tarvitseville saamelaisperheille. Nämä järjestöt ovat myös osallistuneet lännen rahoittamiin hankkeisiin luonnonresurssien (Kanadan kanssa), käsityön (Ruotsin kanssa) ja tietotekniikan (Tanskan kanssa) alalla. </P> <P align="justify"> Vuonna 2001 hyväksyttiin Murmanskin läänintason "perustuslaki", jossa saamelaiset mainitaan alueen alkuperäiskansana. Laki suojelee ainakin teoriassa saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, ja sen nojalla saamelaisten pyhä järvi, <i>Seitajärvi</i>, on julistettu suojelualueeksi. </P> <P align="justify"> Murmanskin lääninhallinnossa toimii alkuperäiskansakomitea, jonka toimistossa työskentelee kaksi ihmistä. Heidän tehtävänään on huolehtia viranomaisten ja saamelaisten välisistä yhteyksistä. </P> <P align="justify"> Luujärven kunnassa on koko 1900-luvun ollut selvä vallanjako eri kansalaisuuksien välillä. Ylimpänä hierarkiassa ovat olleet venäläiset, sitten komit (jotka alkoivat tulla Kuolan niemimaalle 1890-luvulla) ja alimpana saamelaiset. Kunnallisissa elimissä on ollut siten hyvin vähän saamelaisia. Neuvostoajan loppuvuosina oli suomalaista kunnanvaltuustoa vastaavassa elimessä 3 saamelaista 52 jäsenestä. Tällä hetkellä on kunnassa yksi virkamies (saamelainen), jonka tehtävänä on hoitaa alkuperäiskansa-asukkaiden asioita. </P> <P align="justify"> Venäjä toimii myös nuorisojärjestö, <i>Saamnuras</i> (per. 1994) ja naisjärjestö <i>Sáráhkkán</i> paikallisosasato (per. 1993). </P> <P align="justify"> Verrattuna Pohjoismaiden saamelaispoliittiseen tilanteeseen Venäjän saamelaisten tilanne on huomattavasti vaikeampi, mutta peruskysymys on silti sama joka maassa eli oikeus maahan ja veteen. Vaikeutena Venäjällä on lisäksi laajalle levinnyt viranomaisten mielivalta ja yleinen korruptio. Tundralla vallitsee lähes anarkia. </P> <P align="justify"> Venäjän saamelaisilta puuttuu vielä yhteinen vaaleilla valittu saamelaiselin eli parlamentti. Sellaisen perustamisesta on pitkään ollut puhe, mutta toistaiseksi puuttuu sekä vallanpitäjien myönteinen asenne että rahoitus. Kulunee vielä vuosia ennen kuin Venäjän saamelaiskäräjät saadaan perustettua. </P> {{Artikkelilinkki|20140716163602|Sisällysluettelo: Politiikka, järjestäytyminen ja organisaatiot}}<BR><BR>
Artikkeliin liittyviä paikkoja:
Artikkelin kirjoittaja:
Artikkelin luokat:
Sivulle tulevat ääninäytteet:
