You do not have permission to edit this page, for the following reason:
The action you have requested is limited to users in the group: Users.
<P align="justify"> Ensimmäinen Venäjän saamelaiskielillä painettu kirja on Matteuksen evankeliumin käännös osittain {{Artikkelilinkki|0109|kildininsaameksi}}, osittain {{Artikkelilinkki|0110|akkalansaameksi}} (ilm. 1878 Helsingissä). Aapinen ilmestyi ensimmäisen kerran 1895 (painettu Arkangelissa). Aapisessa on käytetty Nuortijärven murretta. </P> <P align="justify"> Venäjän vallankumouksen jälkeen ilmestyi v. 1933 <i>Z. Cernjakovin</i> aapinen. Se perustuu pääosin kildininsaameen, mutta siinä on myös {{Artikkelilinkki|15864|Nuortijärven}} murteen muotoja. Sen jälkeen ilmestyi brosyyri, matematiikan oppikirja, lukukirja jne. Näissä käytettiin latinalaisia aakkosia. Vuonna 1937 siirryttiin kyrillisiin kirjaimiin, julkaistiin taas aapinen ja muutama oppikirja, minkä jälkeen kesti vuoteen 1982 asti, ennen kuin seuraava saamenkielinen kirja taas ilmestyi Kuolan niemimaalla. </P> <P align="justify"> Vuonna 1982 ilmestyi sitten <i>Aleksandra Antonovan</i> (s. 1932) toimittama kildininkielinen aapinen (koepainos ilmestyi 1980), jonka jälkeen on ilmestynyt useita kymmeniä oppikirjoja, sanakirjoja, lastenkirjoja jne. Monet kirjoittajat ovat saaneet koulutuksensa Pietarissa sijaitsevassa Pohjoisten kansojen instituutissa, missä tänäkin päivänä eräs hantiopettaja opettaa kildininsaamea. </P> <P align="justify"> Tunnetuin runoilija on <i>Oktjabrina Voronova</i> (1934-1990), jonka kunniaksi on perustettu museo Revdan kylään. Hän kirjoitti runoja pohjoisen luonnosta, eläimistä ja lapsista. Suurin osa runoista on julkaistu vain venäjäksi. </P> <P align="justify"> <i>Askold Bazanov</i> (s. 1934 Nuortijärvellä) julkaisi 1983 ensimmäisen Kuolan saamelaisen kirjoittaman runokirjan ("<i>Aurinko tundran yllä</i>"), jossa kuvataan poronhoitajien raskasta elämää, pohjolan ankaraa luontoa ja saamelaisen arkipäivää. Hänen kertomuksensa "<i>Valkoinen poro</i>" on ilmestynyt myös pohjoissaameksi. </P> <P align="justify"> Elviira Galkina (s. 1965) on julkaissut lasten runoja ("Kirkas aurinko", 1991, {{Artikkelilinkki|0102|pohjoissaameksi}} ja kildininsaameksi 1994) ja saamelaissadun "Tähtityttö" (v. 1998 kildininsaameksi ja pohjoissaameksi). Molempien kirjojen kuvittajana on Jakov Jakovlev. </P> <P align="justify"> <i>Iraida Vinogradova</i> (s. 1937) on julkaissut lastenrunoja "<i>Ystäväni</i>" (v. 1994) kahdella saamen kielellä (sama teos vain kildininsaameksi 1991). Tämä teos yhdessä <i>Galkinan</i> "<i>Kirkas aurinko</i>" kirjan kanssa sai v. 1996 Saamelaisneuvoston kirjallisuuspalkinnon. </P> <P align="justify"> <i>Sofija Jakimovic</i> eli <i>Efim Sofia</i> on julkaissut runokokoelman "<i>Karhunpeijaiset</i>" (1999 venäjäksi) ja satukirjan "<i>Kaunis Tähtönen</i>" (199) kahdella saamen kielellä. </P> <P align="justify"> <i>Nadezda Bolsakova</i> (s. 1957) on julkaissut muutamia venäjäksi kirjoitettuja saamelaisia satuja. Hän on Revdassa sijaisevan <i>Oktjabrina Voronovan museon</i> alullepanija. </P><BR> {{Artikkelilinkki|20140806122610|Sisällysluettelo: Taiteet}}<BR><BR>
Artikkeliin liittyviä paikkoja:
Artikkelin kirjoittaja:
Artikkelin luokat:
Sivulle tulevat ääninäytteet:
