You do not have permission to edit this page, for the following reason:
The action you have requested is limited to users in the group: Users.
<P align="justify"> Itäisen ja pohjoisen {{Artikkelilinkki|1522|Fennoskandian}} {{Artikkelilinkki|1431|kronologiassa}} {{Artikkelilinkki|1410|esihistoriallinen}} periodi, joka sijoittuu {{Artikkelilinkki|1465|varhais-}} ja myöhäisrautakauden väliin (250...800 jKr). Samalla {{Artikkelilinkki|1446|postkeraamisen rautakauden}} ensimmäinen periodi. Siirtymä {{Artikkelilinkki|1465|varhaisrautakaudesta}} keskirautakauteen merkitsee radikaalia muutosta. Luovutaan {{Artikkelilinkki|1425|keramiikan}} ja vaatimattoman rautametallurgian luonnehtimasta {{Artikkelilinkki|1462|vanhemman metallikauden}} kulttuuri-ilmaisusta ja omaksutaan aivan toisenlainen. </P> <P align="justify"> Alueen keskirautakautta luonnehtii niukka arkeologinen jäämistö. Mikään erityinen tunnistettava muinaisjäännöstyyppi ei näytä luonnehtivan keskirautakautta. Tiedossa ei ole selkeää markkeria, joka kertoisi, miten ihmiset ovat eläneet ja toimineet vanhemman metallikauden päätyttyä. Alue ei kuitenkaan ole autioitunut, sillä lukuisat kulttuurikerrosten tulisijoista ym. hiiliesiintymistä sekä pyyntikuopista saadut radiohiiliajoitukset sijoittuvat keskirautakaudelle. Ne kertovat ihmistoiminnan jatkumisesta alueella, mutta sitä on vaikea tavoittaa, kun varmasti tunnistettavat omaperäiset esinemuodot, kuten keramiikka, puuttuvat. Ymmärrettävästi puusta, sarvesta ja luusta valmistettu esineistö on hävinnyt. Metalliesineistöä esiintyy aikaisempaa enemmän, mutta se liittyy vain harvoin muinaisjäännöksiin ja on lisäksi aina tuontitavaraa, pääasiassa Lounais-Suomen ja eteläisen Skandinavian maatalousyhteisöistä. Oletettavasti kyse oli näiden yhteisöjen aloittamasta järjestelmällisestä erämaiden nautinnasta ja hyödykkeiden hankinnasta, ennen kaikkea turkiskaupasta, jossa pyyntitaloudessa elävät paikallisyhteisöt olivat tuottajina, osana eurooppalaista kaupallista verkostoa. Sopeuttaessaan taloutensa erämaahyödykkeiden kaupalliseen hankintaan pohjoisen ja itäisen Fennoskandian pyyntiyhteisöt samalla luopuivat joistakin toiminnoista, jotka niille olivat luonteenomaisia, kun ne elivät omavaraisesti ilman mainittavan ylijäämän tuottamisen tarvetta. </P> <P align="justify"> Ruotsalaisten ja norjalaisten maatalousyhteisöjen yhteydet Keski-Eurooppaan välittivät tietoja Pohjois-Skandinaviaa asuttavista 'hiihtofinneistä' (<i>screrefenni, scrithiphinoi, scritobini</i>), siis saamelaisista, jotka saivat paikkansa ajan tietoteoksissa ({{Artikkelilinkki|1602|Jordanes}}, Procopios, {{Artikkelilinkki|1601|Diaconus}} ym.). On syytä olettaa, että nämä finnejä koskevat tiedot tarkoittavat nimenomaan Pohjois-Skandinaviassa asuvia varhaisia saamelaisia. </P><BR> {{Artikkelilinkki|20140806092742|Sisällysluettelo: Arkeologia}}<BR><BR>
Artikkeliin liittyviä paikkoja:
Artikkelin kirjoittaja:
Artikkelin luokat:
Sivulle tulevat ääninäytteet:
