You do not have permission to edit this page, for the following reason:
The action you have requested is limited to users in the group: Users.
<P align="justify"> Kauhaa muistuttavaa juoma-astiaa tarkoittava sana <i>guksi</i> tunnetaan kaikissa saamelaiskielissä. Sana on samaa alkuperää kuin suomen <i>kauha</i> 'Kelle'. </p> <P align="justify"> Ruotsin kielessä on kaksi äänteellisesti ja semanttisesti toisiaan lähellä olevaa sanaa, jotka muistuttavat suomalais-saamelaista sanaa. Toinen on kirjakielinen <i>kåsa</i>, jonka merkitys on '(runsaasti) koristeltu jalaton juoma-astia, jossa tavallisesti on kaksi (runsaasti koristeltua isoa) kädensijaa; (hopeinen) viinamalja'. Toinen sana, <i>koxa</i>, on lähinnä Norlantiin rajoittuva murresana ja sen merkitys on 'saamelaisten pieni puinen tai luinen juoma-astia'; sana esiintyy myös norjassa muodossa <i>kosk(a)</i>. </p> <P align="justify"> Ruotsin <i>kåsa</i> on laina keskialasaksan sanasta <i>kouvese, kauseke</i> 'vesikauha, malja', joka puolestaan on lainattu balttilaiselta taholta, vrt. liettuan <i>káušas</i>, latvian <i>kauss</i> 'iso kauha, puinen juoma-astia'. Sieltä on peräisin myös pohjoissaamen <i>guksi</i> muine saamelaiskielisine ja itämerensuomalaisine vastineineen. </p> <P align="justify"> Ruotsalais-norjalainen <i>koxa</i>-sana näyttää sen sijaan olevan lainaa saamelaiskielistä. </p> <P align="justify"> Tämän selityksen puolesta puhuvat <i>guksi</i>-sanan laaja levikki saamelaiskielissä ja se, että ruotsin <i>koxa</i> olisi muuten vailla alkuperäselitystä. Esitettyyn selitykseen liittyy kuitenkin eräs hankaluus. Jos yhteissaamelainen <i>guksi</i>-sana on itämerensuomen <i>kauha</i>-sanan tapaan lainattu balttilaiselta taholta, etelä-, uumajan- ja piitimensaamen sanat ovat äänteellisesti poikkeavia. Sanojen poikkeava äännerakenne näissä kielissä selittyy kenties myöhemmän (ruotsin kielen välittämän?) analogian kautta. </p> <P align="justify"> Balttilainen sana näyttää joka tapauksessa olleen hyvin ekspansiivinen. Eteläsaamen <i>goåse</i> ja pohjoissaamen murteellinen <i>goasse</i> '(hopea)pikari' ovat lainoja yllä mainitusta ruotsin <i>kåsa</i>-sanasta kuten myös suomen murteellinen <i>kousa</i> 'nimipäiväkestitys'. Venäjän kautta samasta balttilaisesta lähteestä on tullut suomen murteisiin vesikauhaa tarkoittava sana <i>koussi</i>. </p> <P align="justify"> Saamelaissana on lainautunut Lapin suomen murteisiin muodoissa <i>kuksa</i> ja <i>kuksi</i> (Enontekiö) 'pahkakuppi, pieni puukuppi, puinen kauha'. </p> {{Artikkelilinkki|1173|Guksi, kuksa}}<BR><BR> {{Artikkelilinkki|20140806094530|Sisällysluettelo: Etymologia}} <BR> <BR> {{Artikkelilinkki|20140806092921|Sisällysluettelo: Asuminen, työkalut, vaatetus yms.}}<BR><BR>
Artikkeliin liittyviä paikkoja:
Artikkelin kirjoittaja:
Artikkelin luokat:
Sivulle tulevat ääninäytteet:
