You do not have permission to edit this page, for the following reason:
The action you have requested is limited to users in the group: Users.
<P align="justify"> Saamelaisalueella sekä miehen että naisen kesävaatetukseen on kuulunut pitkään ns. lapintakki, kauhti. Pohjoissaameksi se on nimeltään <i>gákti</i>. Skandinaaviselta taholta (vrt. ruotsin ja norjan <i>kofta</i> 'neuletakki; (kansan)puvun takki') lainattua sanaa käytetään myös etelä-, uumajan-, piitimen- ja luulajansaamessa lapintakin nimityksenä. Myös inarinsaamessa on samaa lähtöä oleva <i>kähti</i>, mutta merkitys viittaa hieman myöhäisempään kulttuurikerrostumaan: <i>kähti</i> on papin lievetakki. </p> <P align="justify"> Lapintakki on umpinainen, mekon tapainen pitkähihainen päällysvaate, jonka kaula-aukon etupuolella on halkio. Materiaalina on useimmiten sarka tai verka, vanhastaan (etenkin Ruotsin puolella) myös sisna eli karvattomaksi parkittu poronnahka. Naisten kauhti saattaa olla myös puuvillakankaasta. </p> <P align="justify"> Saamelaisten umpitakin kuosi on perua keskiaikaisen eurooppalaisen talonpojan takista, joka osoitettuaan kelvollisuutensa pohjoisen oloissa on jäänyt käyttöön. Saamelaiset ovat soveltaneet mallia ompelemalla lisäkairoja takahelman leventämiseksi ja tiivistämällä takin yläosaa verkakoristeilla, jolloin takista on tullut lämpimämpi. Verkakoristelut kertovat myös takin kantajan kotiseudun. </p> <P align="justify"> Sana <i>gákti</i> liittyy kiintoisasti myös laajempaan euraasialaiseen vaatetuksen historiaan. Ruotsin ja norjan <i>kofta</i> on todennäköisesti samaa lähtöä kuin itämaista pitkää ja väljää takkia, viittaa, papin takkia tai kaapua tarkoittava <i>kaftan</i>, joka tunnetaan monessa kielessä. Sana on kulkeutunut Eurooppaan turkin kielestä, jonne se on saatu arabian kautta persiasta. Niin ikään suomen kielessä on sana <i>kaftaani</i>, mutta samasta alkuaan persialaisesta sanasta on peräisin myös suunnilleen samaa merkitsevä <i>kauhtana</i>. <i>Kauhtana</i> on saatu kieleen varhemmin, mihin viittaa sanan mukautuminen suomen kielen äännejärjestelmään, ja kulkureittikin lienee ollut toinen: se on tullut kieleen venäjästä. </p><BR> {{Artikkelilinkki|20140806094530|Sisällysluettelo: Etymologia}} <BR> <BR> {{Artikkelilinkki|20140806092921|Sisällysluettelo: Asuminen, työkalut, vaatetus yms.}}<BR><BR>
Artikkeliin liittyviä paikkoja:
Artikkelin kirjoittaja:
Artikkelin luokat:
Sivulle tulevat ääninäytteet:
