You do not have permission to edit this page, for the following reason:
The action you have requested is limited to users in the group: Users.
<P align="justify"> Liikkuvaa elämää viettävän saamelaisen kotieläimenä oli porojen lisäksi yleensä vain koira. Kun paimentolainen asettui pysyvämmin paikalleen, hän alkoi hoitaa myös lampaita, vuohia ja lehmiä. Vuohia ovat pitäneet kuitenkin myös esimerkiksi Enontekiön seudun poronhoitajasaamelaiset saadakseen maitoa talouteen. Eläimet olivat omistajillaan vain kesäpaikassa; talveksi ne annettiin talollisten hoiviin. </p> <P align="justify"> Näiden myöhemmin tulleiden kotieläinten nimitykset on lainattu naapurikielistä, siis samalta suunnalta, josta eläimetkin aikanaan on hankittu. Pohjoissaamelainen vuohen nimitys <i>gáica</i> on lainaa skandinaaviselta taholta, ilmeisesti jo kantaskandinaavisesta kielimuodosta. Nykyruotsissa sanaa vastaa <i>get</i> 'vuohi' ja norjassa <i>geit</i> id. Sana tunnetaan kaikissa länsisaamelaiskielissä sekä inarinsaamessa ja koltassa. Ainakin etelä- ja piitimensaamessa se tarkoittaa nimenomaan naarasvuohta eli kuttua. Skandinaavisista kielistä on saatu myös Länsipohjan ja Ruijan suomen murteisiin vuohen nimitys <i>keituri</i>. </p> <BR> {{Artikkelilinkki|20140806121750|Sisällysluettelo: Luonto}}<BR><BR> {{Artikkelilinkki|20140806094530|Sisällysluettelo: Etymologia}}<BR><BR>
Artikkeliin liittyviä paikkoja:
Artikkelin kirjoittaja:
Artikkelin luokat:
Sivulle tulevat ääninäytteet:
