You do not have permission to edit this page, for the following reason:
The action you have requested is limited to users in the group: Users.
<P align="justify"> Evolutionistisen eli kehitysopillisen ajattelun mukaan kulttuuri ja kulttuuri-ilmiöt (kuten uskonto) kehittyvät vaiheittain, orgaanisesti yksinkertaisemmista monimutkaisemmiksi ja sisäisesti systemaattisemmiksi (esim. uskonnon oletettu kehittyminen {{Artikkelilinkki|1042|animatistisesta}} vaiheesta polyteistiseen jumalien järjestelmään ja tästä monoteistiseen korkeauskontoon). Tämä vähintään jo valistusajalta juontuva ajatus sai ratkaisevan virikkeen Charles Darwinin Lajien synty -kirjassa (1859) esitetystä luonnontieteellisestä kehitysteoriasta, minkä jälkeen se kulttuurintutkimuksen alallakin muodostui pitkän aikaa lähes itsestäänselvyytenä otetuksi tieteelliseksi malliksi ({{Artikkelilinkki|16160|Qvigstad}} J. K, {{Artikkelilinkki|1669|Reuterskiöld, E.}}, {{Artikkelilinkki|1672|Karsten}}, R., {{Artikkelilinkki|1634|Holmberg}}, U.). Kansojen välisiin suhteisiin ja kulttuuripolitiikkaan sovellettuna evolutionismi näyttäytyi kulttuuri- tai sosiaalidarvinismina, jolla vahvemmat, "pidemmälle kehittyneet" kulttuurit ja kansat saivat lupakirjan holhota heikompia, "vähemmän kehittyneitä" kansoja "primitiivisine" kulttuureineen. Evolutionismiin liittyy saumattomasti diffusionismin ajatus; pidemmälle ehtineiden kulttuuripiirteiden oletettiin luonnostaan leviävän ja syrjäyttävän vähemmän kehittyneet samojen alojen periaatteet ja käytänteet. Samalla oletettiin syrjäytyvien kulttuuripiirteiden alkavan rappeutua ja häviävän (devolutionismi). Evolutionistisen ajattelun tausta-ajatuksena on käsitys inhimillisen kulttuurin monoliittisuudesta, mitä kuitenkin on pidettävä todistamattomana oletuksena. </P> <P align="justify"> Useimmat kulttuurintutkijat hylkäävät nykyään evolutionismin yleisenä periaatteena. Tietyn yksittäisen kulttuuri-ilmiön tapauksessa evolutionistista linjaa on usein mahdollista seurata, mutta inhimillisen kulttuurin monoliittisuusoletuksesta luopuminen mahdollistaa ihmiskunnan kaikkien kulttuurien näkemisen yhtä arvokkaina ja omalakisesti kehittyvinä, jolloin kulttuuri- ja sosiaalidarvinismin, diffusionismin ja devolutionismin periaatteet menettävät mielekkyytensä. </P> {{Artikkelilinkki|20140807162525|Sisällysluettelo: Tutkimus ja tutkimushistoria sekä tutkimuslaitokset ja museot}}<BR><BR>
Artikkeliin liittyviä paikkoja:
Artikkelin kirjoittaja:
Artikkelin luokat:
Sivulle tulevat ääninäytteet:
