Search results
Create the page "Elinkeinot ja liikkuminen" on this wiki!
Page title matches
- |sivun nimi=Elinkeinot ja liikkuminen |artikkeliteksti=Poronhoitoon (ja hiukan suoraan poroon) liittyviä sivuja:544 B (57 words) - 13:11, 8 December 2014
Page text matches
- |sivun nimi=Elinkeinot ...iekkoja ja keräämällä hilloja ja muita marjoja. Turismi, eräretkeilyn ja majoituksen järjestäminen, on luonut uudenlaisen tulopohjan syrjäseuduil2 KB (253 words) - 10:00, 2 October 2014
- {{Artikkelilinkki|20140716162429|Sisällysluettelo: Elinkeinot ja liikkuminen}}<BR><BR> |luokat=Elinkeinot ja liikkuminen384 B (39 words) - 09:33, 31 December 2014
- |artikkeliteksti={{Artikkelilinkki|20140806092351|Alueet ja paikannimet}}<BR> {{Artikkelilinkki|20140716162429|Elinkeinot ja liikkuminen}}<BR>1 KB (98 words) - 13:15, 13 December 2021
- ...eet etenkin telkät, isokoskelot ja uivelot. Munia on kerätty vähitellen ja yhdestä uutusta niitä on voitu saada jopa toistakymmentä. </p> ...stelty saamelaiskielten sanoihin tai arveltu olevan niistä lainaa. Saamen ja suomen sanojen yhteenkuuluvuus on kuitenkin epävarmaa. </p><BR>2 KB (261 words) - 17:02, 30 December 2014
- ...issa eli kaarteissa toisistaan. Samalla voidaan ottaa erilleen teurasporot ja entisaikaan tokasta poistettiin myös ajoporoiksi koulittavat. Jos joukossa ...alaisesta sanavartalosta, josta ovat peräisin myös suomen <i>ratketa</i> ja <i>ratkoa</i>. Saame on puolestaan jättänyt jälkensä pohjoisiin suomen2 KB (230 words) - 20:01, 5 January 2017
- ...i</i>, suomen <i>hiisi</i>). </p> <P align="justify"> Suomen <i>hiisi</i>- ja saamen <i>siida</i>-sanuetta on myös ehdotettu lainaksi kantagermaanisesta |luokat=Elinkeinot ja liikkuminen, etymologia2 KB (298 words) - 08:30, 30 December 2021
- ...itoa tarkoittava vastine myös muissa saamelaiskielissä. Ainakin pohjois- ja luulajansaamessa sana merkitsee lisäksi muunkinlaista jonoa tai riviä tai ... 'matkanteko, matka, ratsastus'), joka on johdos verbistä <i>*ri*đan</i> ja jonka jatkaja on esimerkiksi nykyruotsin <i>rida</i> 'ratsastaa'. Toinen ma2 KB (323 words) - 13:17, 24 October 2014
- ...evään varalle. Syksyisin porot olivat kesän jäljiltä parempikuntoisia ja niistä sai enemmän ravintoa kuin keväällä. </p> ...taa (lihan)kuivaustelinettä, jurakin sana varastona toimivaa suojakatosta ja selkupin sana tuohikoppaa, jossa lapset istuvat esim. matkoilla tulen äär2 KB (296 words) - 13:23, 30 December 2014
- ...a, ja sitä on harjoitettu tammikuulle. Keskitalvella kala ei paljon liiku ja kalastus on muutenkin työlästä jäitten tultua liian paksuiksi. Paikoin ...ssä myös itäisissä saamelaiskielissä inarissa, koltassa, kildinissä ja turjassa. Se näyttää olevan vanha omaperäinen sana; ainakaan toistaisek1 KB (179 words) - 16:21, 30 December 2014
- ...ikoin aina 1960-luvulle saakka. Porotokat vaativat laajan liikkuma-alueen, ja kun elanto oli kiinni poroista, muokkautui elämä niiden mukaan. Vuodenaik {{Artikkelilinkki|20140716162429|Sisällysluettelo: Elinkeinot ja liikkuminen}}<BR><BR>2 KB (222 words) - 16:45, 30 December 2014
- ...tilapäiseen käyttöön tehty taljasta: tavarat on koottu taljan sisään ja talja on sidottu reunoistaan niin, että se on muodostanut suojaavan pussin ... sana lienee varsin vanha. Sen nykykieliset muodot näyttävä johdoksilta ja eri kielissä johtimissa on jonkin verran vaihtelua (vrt. esim. eteläsaame1 KB (184 words) - 06:31, 20 August 2014
- ...linkki|0790|kiela}}. Kielan toiseen reikään on kiinnitetty köyden pää ja toisen reiän läpi juoksee suopungin silmukka. Suopunki on erittäinen mon ...ää olevan länsisaamelainen ja se tunnetaan etelä-, uumajan-, luulajan- ja pohjoissaamessa sekä myös inarinsaamessa. Viime mainitussa se voisi olla2 KB (199 words) - 14:52, 12 August 2014
- ...e. Kuitenkin Lapissa kasviravinnolla on ollut suuri merkitys metsästyksen ja kalastuksen sekä poronhoidon ohella. </P> ...t ovat kypsyneet Lapin lyhyen kesän loppuun mennessä. Maukkaimmat kasvit ja marjat on syöty tuoreena, mutta joitakin kasveja on kuivattu myöhempää3 KB (460 words) - 10:53, 18 December 2014
- ...eliteksti=<P align="justify"> Moitapyynti ajoittuu historialliselle ajalle ja sitä harjoitettiin pääasiassa talvella, helmi-maaliskuussa, jolloin hank ...- ja pyyntiaiheisia linkkejä: {{Artikkelilinkki|20140723120917|metsästys ja pyynti - kokoomasivu}}618 B (73 words) - 09:25, 23 July 2014
- ...iset asukkaat yli 10 000 vuotta sitten olivat merinisäkkäiden pyytäjiä ja kalastajia, olivat etelästä Suomen läpi saapuneet sisämaan asukkaat sen ...n, tavallisesti mäntymetsän, suojaan. Talvet peura viettää metsässä ja keväällä jälleen vaeltaa kohti kesälaitumia. Peuran laumakoko on suuri3 KB (380 words) - 16:57, 30 December 2014
- ... oli aluksi kymmenen tai jopa kaksikinkymmentä kilometriä. Aidan korkeus ja vahvuus lisääntui kiilan kärkeä kohti mentäessä. Suupuolen aita oli v ...- ja pyyntiaiheisia linkkejä: {{Artikkelilinkki|20140723120917|metsästys ja pyynti - kokoomasivu}}871 B (109 words) - 08:53, 10 December 2021
- ...e asti. Hangasaita rakennettiin niin, että puunrunko on kiinni kannossaan ja puut muodostavat katkeamattoman ketjun - aidan. Aidat asetettiin peurojen k ...- ja pyyntiaiheisia linkkejä: {{Artikkelilinkki|20140723120917|metsästys ja pyynti - kokoomasivu}}818 B (97 words) - 08:26, 1 December 2021
- |luokat=Elinkeinot ja liikkuminen901 B (143 words) - 07:25, 23 November 2021
- {{Artikkelilinkki|20140716162429|Sisällysluettelo: Elinkeinot ja liikkuminen}}<BR><BR> |luokat=Elinkeinot ja liikkuminen294 B (34 words) - 12:38, 18 December 2014
- ...on liittynyt nomadismi eli paimentolaisuus, jolla tarkoitetaan sosiaalista ja taloudellista järjestelmää, jonka perustana on porojen omistaminen.</P> {{Artikkelilinkki|20140716162429|Sisällysluettelo: Elinkeinot ja liikkuminen}}<BR><BR>850 B (84 words) - 16:48, 30 December 2014
